Taikauskoa

Lähes kaikki meistä ovat enemmän tai vähemmän taikauskoisia. Vai kuljetko sinä tikkaiden ali? Eikö yhtään kylmää, kun musta kissa kulkee editsesi tien yli? Joku ystävä on ainakin soittanut juuri kun ajattelit häntä?

Minulla on ainakin muutama uskomus, millä työvuorosta saa tuottoisan tai tuhoisan. Tuhoisinta on - ihan ilman mitään taikauskoa - väsymys ja huono tuuli. Silloin ei jaksa keskittyä todennäköisyyksiin eikä elintärkeisiin aikatauluihin. Ei lähde flow päälle, eikä tunne kaupungin sykettä ja hengitystä. Silloin sitä on luovutettava, tai iskettävä herra Murphyn heikkoihin kohtiin.

Varmin taikauskoinen tapa tuhota lupaavakin ilta, on jättää kaikki ajankulu kotiin. Ei siis miniläppäriä, ei lehtiä, ei kirjoja. Seurauksena on takuulla kahden tunnin puuduttava istuminen tolpalla, palkintona 10 euron kyyti. Ja ei yhtään syö naista...

Eräänä alkuviikon iltana olin lähtenyt töihin juuri noin huonosti valmistautuneena. Totaalisen tylsistyneenä poikkesin kotona syömässä ja päätin ottaa kovat aseet käyttöön. Kasa lehtiä ja Kaari Utrion kolumnikokoelma Kiilusilmä feministi. En laittanut niitä edes hansikaslokeroon, vaan jätin lojumaan etuistuimelle, matkustajan paikalle. Ajattelin, että mitä enemmän ne ovat "tiellä", sitä varmemmin karma houkuttelee samalle paikalle asiakkaan.

Ajoin kotipihasta 200 metriä, kun näytölle pamahti tilaus. Olin pissiä housuuni. En nyt kerro matkan määränpäätä, mutta illan ohjelmani oli sillä hetkellä lyöty lukkoon ja perillä mittarissa komeili summa 471 €. Kiitos, Kaari. Kirjasi luen vähän myöhemmin.