lauantaina, toukokuuta 26, 2007

Kyllä naisetkin osaa...

Riehakas porukka kutakuinkin ikäisiäni naisia nousi kyytiin. Eivät juuri kuskin kanssa jutelleet. Omia juttuja oli riittämiin, eikä kommenttejani tarvittu. Aivan yllättäen etupenkillä istunut nainen kysyi: "Oleksää mies vai nainen", ja sukaisi sormellaan hiuksiani. "Siis anteeksi mitä!", huudahdin ehkä liiankin kovaa. "No kun sulla on ihan miehen hiukset..."

Takapenkin ystävättärien vaivaantuminen tuntui sisuskaluissani asti. Itse olin sekä huvittunut että ärsyyntynyt. Huvittunut, koska mieheksi ei kyllä ole ikinä ennen luultu. Ylimielisen huvittunut, koska minulla on taatusti tyylikkäämmät hiukset kuin yhdenkään kyydissä olleen naisen palanut tätipermanentti - jopa ylikasvaneena ja 8 tunnin ajon jälkeen. Ärsyyntynyt, koska taksikuski katsottiin taas kerran ostetuksi omaisuudeksi, jolle voidaan huudella mitä vain, ja jonka tukkaa voidaan hipelöidä kuin henkkamaukan toppeja. Stna, seuraavan hiplaajan hiplaan ojanpenkalle!

perjantaina, toukokuuta 25, 2007

Sisäpiirin tervehdyksiä

Olipa eräs blogimaailman vaikuttaja, guru ja tirehtööri saattelemassa työpaikaltaan vierasta taksiin. Nainen ratissa ilahtui nähdessään tutun naaman ja vastoin normaalia superkorrektia käytöstään huuteli auton avoimesta ikkunasta tervehdyksensä. Kyytiin astunut vieras oli hieman hämmentyneen oloinen: "Taitaa tuo S olla melkoisen ahkera taksin käyttäjä..?"

sunnuntai, toukokuuta 20, 2007

Fyysinen koskemattomuus, kiitos

Proksemiikka on hieman ongelmallinen asia taksin palvelutilanteessa. Varsinkin etupenkillä istuva asiakas on välittömästi henkilökohtaisella etäisyydellä (0,5 - 1,2 metriä), joskus jopa lähellä intiimiä etäisyyttä (alle 0,5 metriä). Takana istuva asiakas saattaa potkia penkkiä tai nojautua etupenkkien väliin keskustelemaan edessä istuvien kanssa. Etupenkin asiakas heiluu ja huojuu humalassa, tahtoo kätellä ja käsisuudella ja taputella käsivartta. Taksinkuljettajan henkilökohtaisen tilan tarve ei siis saisi olla kovin korkea. Mutta mitä jos se on..?

Minä en voi ymmärtää, miksi jotkut asiakkaat haluavat koskettaa sanojensa vakuudeksi kuljettajaa - tai ketä hyvänsä asiakaspalvelijaa - vaikkapa olkapäähän. Minulla ei ole tullut moinen koskaan mieleenkään! Aina kun sellaista tapahtuu, hätkähdän, vetäydyn kauemmas ja virittäydyn tietynlaiseen varotilaan, vaikka kosketus olisi aivan viaton.

Valehtelematta yksi ärsyttävimmistä asiakkaistani on ollut yksi puolituttu nainen (kaverin työkaveri), joka koko 20 km:n matkan kosketti minua joka ainoan lauseen jälkeen olkapäähän. Veressä kohisi adrenaliini, kun pääsimme perille. Helvetti, minun reviirini ja minun työpaikkani! Pidetään ne kädet siellä omalla puolella!

lauantaina, toukokuuta 19, 2007

Teinipaineita

Nykyään on hirveästi juttua nuorten naisten ulkonäköpaineista, mutta kun itsellä ei lähipiirissä teinityttöjä ole, niin suorat kokemukset asiasta ovat aika vähissä. No, tänään sain vahvistusta asialle...

Särkänniemessä oli NRJ-konsertti, ja teiniä kaupungissa riitti. Monet olivat nuoren ikänsä vuoksi vanhempien kanssa liikkeellä. Kuljetin kahta tällaista seuruetta. Ensimmäisessä kyydissä tytär valitti äidilleen, ettei voi mennä kylpylässä uimaan, kun hänellä on niin paksut nilkat. Tyttö oli ehkä 14 ja ihan hoikka tapaus.

Toinen kyyti sisälsi sisarukset vanhempineen. Vanhemmat juttelivat ohimennen jotain kävelylenkeistään, johon tyttäret: "Kyllä teidänkin pitäis alkaa hölkätä. Se polttaa rasvaa paljon tehokkaammin kuin kävely." Pimut olivat 13-ikävuoden kieppeillä ja vanhempansa ihan normaalipainoisia.

Kyllä kai sitä meillä 80-luvun nuorillakin oli omat ulkonäköpaineensa, mutta en muista kenenkään vältelleen uimista paksujen nilkkojen vuoksi - puhumattakaan kylpylästä. Rasvaprosenteista emme olleet kuulleetkaan, emmekä taatusti kehoittaneet vanhempiamme hölkkäämään. Kipeetä touhua.

perjantaina, toukokuuta 18, 2007

Pompi pois nyt limalimamies...

Tampereella on tänään oikea iskelmätitaanien taisto, kun Komeetassa esiintyy Frederik ja Seurahuoneella Lea Laven. Kumpi mahtaa vetää enemmän väkeä..?

Lima

Limat. Yleensä tunnistan ne heti, kun ne istuvat autoon. Osaan pitää äänen kylmänä, kädet torjumisvalmiudessa ja väistellä poskisuudelmia 120 km/h vauhdissa. Vaan tämä tuli totaalisena yllätyksenä. Ehkä siksi, koska mies tuli autoon naisen seurassa. Omituinen mies toki oli, mutta niinhän moni on.

Vastailin niitä näitä kummallisiin, kirjakielellä lausuttuihin kommentteihin ja parkkeerasin pubin eteen. Kun maksu oli suoritettu ja miehen seuralainen oli ulkona, se tapahtui. Luulin ensin, että mies on kättelemässä minua. Kädellä oli vain ihan toinen suunta. Paskianen otti ja puristi minua reidestä. Siis oikein antaumuksella ja naatinnolla. Mittaili vielä katseellaan lihojani ja hyvästeli huokaillen. Olin niin tyrmistynyt, etten osannut reagoida mitenkään. Minuutti tapahtuneen jälkeen pystyin vain mielikuvissani lukitsemaan äijän sormet kunnon otteeseen ja huutamaan: "Katkaisenko sormet, katkaisenko!?!" Prkl.

torstaina, toukokuuta 17, 2007

Tosi moraalitonta...

Toisinaan - tai itse asiassa joka ilta - minulta kysytään, jättäisinkö auton parkkiin ja lähtisinkö asiakkaiden kanssa ryyppäämään. No nyt lähdin. Auto on tuossa pihassa ja edessäni on viinilasi. Kippis, aurinko paistaa kohta!

keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007

Helppo elämä

Kaksi keski-ikäistä naista nousee kyytiini Keskustorilta. Takana on mukava ilta, teatteriasitys, drinkkejä, tyttöjen juttuja. Lähdemme kohti tamperelaista kerrostalolähiötä. Osoitteeseen kuljetettava nainen on melko hiljainen, mutta ystävänsä puhuu senkin edestä: "Niin sä asut siinä X:n alueella nykyään? Ja Pekka asuu sitten - Orivedelläko se oli? Niin se elämä menee... Että mä toivon, että saisin nukuttua tänä yönä hyvin täällä Tampereen asunnolla. Meillä siellä Espoon asunnolla kun se ilmastointi pitää niin outoa huminaa... Ja linnut! Voi hyvä luoja, mitä meteliä ne näin keväällä pitää, kun meillä on siellä Espoossa sitä maata ja metsää siinä ympärillä niin paljon."

Hiljainen rouva poistuu hiljaisesti kyydistä ja jatkan matkaa puheen solistessa: "Mikäs auto tämä on? Ihan kiva. Mieheni osti juuri sellaisen 5-litraisen X-merkkisen. Eihän sillä täällä Suomessa voi toki millään ajaa sitä vauhtia kun sillä pääsisi, mutta onhan tuo ihan hieno. Itselläni ei ole kuin 3-litrainen, mutta se on avoauto. Ah, ollaankin perillä, kiitos sinulle."

Miten ystävällisen puheen taakse voikaan verhota niin paljon. Jos joskus rikastun, potkikaa perseelle jokaisesta brassailukommentista...

lauantaina, toukokuuta 12, 2007

Söpöilyä datalla

Pakko blogata ennen nukkumaanmenoa datalle tullut viesti, joka on varmaan söpöislutuisin, jonka olen taululla koskaan nähnyt: (02:41:35) PINSIÖNTIEN JA ROUNIONKADUN LIIKENNEYMPYRÄSSÄ KÖPÖTTELEE PARI SIILIÄ.

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Päivän huonoin

"Miltäs näyttää tämä talous noin taksinkuljettajan näkökulmasta? Onko lama jo tulossa?", tiedusteli eräs asiakas.
"No, niinhän sitä sanotaan, että taksissa lama näkyy ensimmäiseksi. En ole kyllä sellaisesta merkkejä nähnyt. Vaan voihan sitä jonakin kauniina päivänä tulla kunnon pirssiromahdus." *hekottavaa sitcom-naurua*

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Katson sineen taivaan

Nyt on alkamassa se vuodenaika, kun tässä hommassa työt vähenee, mutta maisemat paranee. Olen ihastellut keväisen taivaan värejä niin, ettei ajamisesta ole tahtonut välillä tulla mitään. Eilen sateen loppuminen ja auringonlasku osuivat samaan hetkeen. Muodostui mieletön vaaleanpunaisen purppuran ja sateen harmauden valo. Aamulla taas taivaalle oli maalattu pitkiä vetoja vaaleanharmaata ja hennon sinistä akvarellia. Epätodellinen, kerroksittainen kevättaivas.

Olenko jotenkin erikoinen, kun huomaan tuollaiset? Asiakkaat eivät ainakaan puhu juuri koskaan mistään muista sääilmiöistä kuin sateesta ja paisteesta.

torstaina, toukokuuta 03, 2007

TOP10 kysymykset

Kommenteissa kysyttiin herjalla asiakkaiden esittämiä TOP10 kysymyksiä. Tässä ensimmäiset kymmenen, jotka viidessä minuutissa tulivat mieleeni:

1. Ootko renki vai isäntä?
2. Etkö pelkää ajaa taksia öisin/kun olet nainen? (Yleisin naisten esittämä kysymys.)
3. Tunnetko taksinkuljettajaa/autoilijaa nimeltä..?
4. Mikäs auto tää on?
5. Miten menee? (Humalaisten miesten yleisin kysymys. Vrt. Frendien Joey: "How you doin'?")
6. Ootko kauan ajanut taksia?
7. Onko ollut kiireinen ilta?
8. Onko (auton merkki) hyvä ajaa?
9. Lähdetkö kahville/jatkobileisiin/saunaan/drinksulle?
10. Lähtisitkö ajamaan Ouluun/Norjaan/Lontooseen/Venäjälle/(keksi oma määränpää), jos pyytäisin?

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2007

Kyllä sä ny Repan tunnet!!

"Tunnetko taksinkuljettajaa/autoilijaa nimeltä..?", on TOP10 kysymyksissä ihan kärkipäässä.

Tiedän olevani aika epäsosiaalinen ihminen, joka on hieman outo piirre taksinkuljettajalle. Nautin kyllä ihmisten seurasta, mutta sopivina annoksina, enkä hakeudu kovin hanakasti muiden seuraan. Osittain tästä johtuen, en tunne kovinkaan montaa kollegaa tahi autoilijaa - varsinkaan nimeltä.

En muutenkaan oikein ymmärrä, miten tässä voisi oppia porukan tuntemaan? Joskus harvoin tuolla tolpilla törmäillään, mutta ei siellä nyt käsipäivää itseämme esitellä. Kunhan paskaa jauhetaan.

Itse kysymykseen olen viime aikoina vastannut, etten kulje kyseisissä piireissä, että joku taso pitää olla...