tag:blogger.com,1999:blog-59400992024-03-07T22:18:05.148+02:00Nainen ratissaTaksikuskiksi ryhtynyt nainen tilittää ammattiin liittyvistä asioista ja vähän muustakin.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.comBlogger259125tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-68315555234714534772013-01-16T05:56:00.000+02:002013-01-16T05:56:59.829+02:00Ihmiset kysyvät vuodesta toiseen yhden ja saman kysymyksen eri sanoin: Onko ollut ongelmia asiakkaiden kanssa? Pelkäätkö naisena tehdä töitä öisin? Onko ollut hankalia tilanteita? Onko sua koskaan pelottanut?<br />
<br />
Kaikkea on tullut vastattua noihin kysymyksiin mielentilasta riippuen, ja vastareaktioita on ollut yhtä lailla erilaisia. Jopa niin paljon, että uskallan tehdä jotain sellaista, jota asiakkaat inhoavat - analysoida asiakkaita.<br />
<br />
Tänään tuo kysymys tuli taas kerran esiin. Aloin pohtia, mitä asiakkaat odottavat ja haluavat minun vastaavan. Asiakkaalle epämieluisin tilanne on nimittäin se, kun vastaan rehellisesti. Se, kun alan kertoa ihmismielen hyvyydestä ja pahuudesta. Se kun kuvailen, miten lähes aina vaistoan asiakkaasta ensi sekunneilla, ollaanko rennosti vai varpaillaan. Miten olen tuntenut joidenkin ihmisten sisimmän olevan täynnä pahaa.<br />
<br />
Nämä vastaukset kun eivät ole asiakkan mielestä yhtään kivoja ja jättävät vielä sen epäselvyyden, että vaistoaako tuo kuljettaja nyt juuri minusta jotain ja mitähän se minusta ajattelee. Palveluammatissa olevan ihmisen tehtävä kun on sivuuttaa koko kysymys vähättelemällä tai kertomalla pari hassua juttua, miten on työntänyt jonkun suunsoittajan ovesta kuralätäkköön. Itse asiassa olen päättänyt, että juuri näin teen jatkossa. Hassuttelen, vähättelen ja ohittelen. Näin kaikilla säilyy hyvä mieli. Mutta nyt voin kertoa oman näkemykseni aiheesta.<br />
<br />
Kyllä, vaaroja on aina olemassa, hulluja on aina olemassa. Taksinkuljettajia on pahoinpidelty ja tapettu. Kyse on todennäköisyydestä, kuten elämässä aina. Suomessa ajetaan miljoonia taksikyytejä vuodessa. Todennäköisyys sille, että juuri minä pääsen hengestäni asiakkaan toimesta, on pieni, mutta olemassa. Todennäköisemmin pääsen kyllä hakattavaksi kävelemällä Hämeenkatua eestaas illat pitkät tai menemällä töihin Siwan kassalle. Ja seuraavat seikat vaikuttavat: Tuleeko hullu juuri minun kyytiini? Huomaanko sen pipon himmeyden ja jätän ottamatta kyytiin? Rauhoittaako minun persoonani ja puheeni tyypin? Jne, jne... Muuttujia on kymmeniä.<br />
<br />
Lähes kaikki asiakkaat ovat sinun kaltaisiasi, tavallisia ihmisiä. Tuostakin lauseesta jotkut närkästyvät. En nyt ehdi nähdä taksimatkan aikana jokaisen erityisyyttä ja suurenmoisuutta. Mutta sen ehdin nähdä, onko ihmisellä huolia, jotka tekevät mukavasta ihmisestä ärtyisän - tai iloja, jolloin kusipääkin on hetken herttainen. Minusta on käsittämätön lähtöajatus, että minun pitäisi oletusarvoisesti pelätä jokaista asiakkasta, kunnes toisin todistetaan. Olisipa tosi leppoisa duuni...<br />
<br />
Jos siis luit tämän tekstin, lupaathan ettet enää koskaan kysele taksikuskilta tämän työssä kohtaamista uhkatilanteista. Koska:<br />
<br />
1) Taksinkuljettaja ei halua aktiivisesti moista ajatella, koska pitää työstään ja asiakkaistaan.<br />
2) Jos taksinkuljettaja on kokenut väkivaltaa ja päätynyt jopa terapiaan sen takia, hän haluaa vielä vähemmän puhua siitä kanssasi.<br />
3) Huonon päivän sattuessa saatat kuulla asioita, joita et halua kuulla.<br />
4) Se nyt on vaan epäkohteliasta.<br />
<br />
Kiitos.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-50283599329144397952013-01-02T13:16:00.001+02:002013-01-02T13:16:43.889+02:00Tulevaisuuden toivotTuli puhetta kyytiin nousseen nuoren naisen kanssa, miten ihmiset tuntuvat tyhmistyneen. Maalaisjärkeä ei osata käyttää, puhumattakaan siitä ihan perinteisestä, opitusta viisaudesta. <br />
<br />
Tästä puheenaiheesta innostuneena kerroin matkustajalleni juuri lukemastani Aamulehden artikkelista, jossa kerrottiin yläkoululaisten oppimisvaikeuksista. Nykykoululaisilla on vaikeuksia ymmärtää kaikkia suomen kielen sanoja. Esimerkiksi sana "kurottaa" on monelle outo. Vaan paras oli erään opettajan kertoma esimerkki, jonka kerroin asiakkaalleni.<br />
<br />
<b>NR:</b> "Eräs ysiluokkalainen ymmärsi ihan väärin käsitteen "ulosotto". Oppilas oli ihan pokkana selittänyt opettajalle, että ulosotto on sellainen ulkona oleva pankkiautomaatti. *naurua* Ihan uskomatonta!"<br />
<b>Nuori naisasiakas:</b> "Nii-i... On kyllä. Kyl mä vaan osasin jo ysiluokalla käyttää pankkiautomaattia."<br />
<b>NR:</b> ....nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-14975025873642729862012-05-26T14:15:00.000+03:002012-05-26T14:15:24.266+03:00TaikauskoaLähes kaikki meistä ovat enemmän tai vähemmän taikauskoisia. Vai kuljetko sinä tikkaiden ali? Eikö yhtään kylmää, kun musta kissa kulkee editsesi tien yli? Joku ystävä on ainakin soittanut juuri kun ajattelit häntä?<br />
<br />
Minulla on ainakin muutama uskomus, millä työvuorosta saa tuottoisan tai tuhoisan. Tuhoisinta on - ihan ilman mitään taikauskoa - väsymys ja huono tuuli. Silloin ei jaksa keskittyä todennäköisyyksiin eikä elintärkeisiin aikatauluihin. Ei lähde flow päälle, eikä tunne kaupungin sykettä ja hengitystä. Silloin sitä on luovutettava, tai iskettävä herra Murphyn heikkoihin kohtiin. <br />
<br />
Varmin taikauskoinen tapa tuhota lupaavakin ilta, on jättää kaikki ajankulu kotiin. Ei siis miniläppäriä, ei lehtiä, ei kirjoja. Seurauksena on takuulla kahden tunnin puuduttava istuminen tolpalla, palkintona 10 euron kyyti. Ja ei yhtään syö naista...<br />
<br />
Eräänä alkuviikon iltana olin lähtenyt töihin juuri noin huonosti valmistautuneena. Totaalisen tylsistyneenä poikkesin kotona syömässä ja päätin ottaa kovat aseet käyttöön. Kasa lehtiä ja Kaari Utrion kolumnikokoelma Kiilusilmä feministi. En laittanut niitä edes hansikaslokeroon, vaan jätin lojumaan etuistuimelle, matkustajan paikalle. Ajattelin, että mitä enemmän ne ovat "tiellä", sitä varmemmin karma houkuttelee samalle paikalle asiakkaan. <br />
<br />
Ajoin kotipihasta 200 metriä, kun näytölle pamahti tilaus. Olin pissiä housuuni. En nyt kerro matkan määränpäätä, mutta illan ohjelmani oli sillä hetkellä lyöty lukkoon ja perillä mittarissa komeili summa 471 €. Kiitos, Kaari. Kirjasi luen vähän myöhemmin.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-43367180746171897252012-05-21T15:35:00.000+03:002012-05-21T15:35:10.968+03:00Päivän päivänsädeJoskus sitä on parempi olla ihan hiljaa. <br />
<br />
Olin istunut tolpalla todella pitkän, hiljaisen hetken. Plarasin hajamielisenä kännykkää, kun havahduin - suorastaan pelästyin - kolahdukseen takaa. Nanosekunnin luulin, että joku törmäsi auton perään. Ei, asiakas oli kävellyt takaapäin suoraan peräluukulle ja avannut sen. Sinkosin itseni ulos, kun luukku jo lyötiin kiinni ja asiakas rynni autoon. Mumisin jotain pelästyksestäni, mutta minulle kerrottiin jo osoitetta. <br />
<br />
Kun lähdimme liikkeelle, pelästykseni alkoi vaihtua ärtymykseen. Kenenkaan takaloosteriin ei jumankauta tuolla lailla tungeta kysymättä. Olin kuitenkin hiljaa ja kuuntelin kun mies alkoi valittaa Tampereen liikenteestä. Koko ajan saa kuulemma näyttää keskisormea ihmisille, kun eivät osaa ajaa. Niin, ja vasemmalta tulijoita hän ei väistä, eikä paljon ketään muitakaan, ketkä eivät osaa liikennesääntöjä. Paitsi välillä on pakko, ettei tarvitse olla koko ajan olla peltejä uusimassa. Muiden laskuun, tietysti. Tämän vielä kuuntelin ja myöntelin, vaikka miehen ylimielinen übernegatiivisuus ei nyt päivääni varsinaisesti parantanutkaan. <br />
<br />
Vaan ei tässä vielä kaikki. Naksahdus ohimolohkossa oli perin lähellä, kun mies kertoi menneensä varta vasten tolpalle haukkumaan taksikuskin, koska suhari oli ajaa hänen päälleen, <b>kun hän käveli punaisia päin</b>. Menin täysin sanattomaksi. Olin edelleen aivan hiljaa, kun ojensin matkatavarat takaluukusta. Jäin vain miettimään, että montako kertaa vuodessa tuon kaltaiselle ihmiselle tulee Tampereen oikeustalo tutuksi?nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-74827590491950063782012-05-20T06:16:00.004+03:002012-05-20T06:16:42.774+03:00Sama kieli, eri taajuusAamuyön tunteina on välillä paras pitää suunsa kiinni, koska ihmisten kuulo ja käsityskyky ovat silloin suhteellisen joutilaassa tilassa. Tänään suurin piirtein ikäiseni nainen kertoi osoitteensa ja kertoi lisäneuvoksi sinne käännyttävän X-tieltä. Sepä sai minut puheliaalle tuulelle.<br />
<br />
<b>NR:</b> "Se onkin mulle tuttu tie. Olen kotoisin Xxxxxxxsta ja ennen uuden väylän rakentamista sitä tuli ajeltua Tampereelle monet kerrat."<br />
<b>Nainen kyydissä:</b> "Eikos nyt kuitenkin oletuksena ole, että ajetaan asiakkaan valitsemaa reittiä?"<br />
<b>NR:</b> ??????<br />
<br />
Naiselle tuli onneksi puhelu, joka kesti koko matkan. Kun ollaan noin eri aallonpituuksilla, seurauksena on joko vaivaantunut hiljaisuus tai koko matkan kestävä väärinkäsitysten oikominen, joka todennäköisesti vain pahenee sana sanalta.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-47370108550129856232012-05-19T21:48:00.000+03:002012-05-19T21:49:22.136+03:00Hävittiin sotaViime aikoina on ollut keskustelua, onko sopivaa verrata jääkiekon pelaamista sotimiseen. Jotkut jopa väittävät, ettei sellaista tehdä.<br />
<br />
Suomi-Venäjä-pelin päätyttyä kyytiini istuutui vaivalloisesti kulkeva vanha mummo rollattorin kera: "Voi voi, kun sillä lailla hävittiin ja ryssä voitti." <br />
<br />
Sen jälkeen muisteltiin miten <a href="http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/kaupunki/1870-00/ruuskanen.htm">Ruuskasen taloa</a> aikanaan pommitettiin.<br />
<br />nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-3003142486631673312012-05-18T08:55:00.000+03:002012-05-18T18:07:52.224+03:00Facebook on ystäväYksi nuori mies ei sitten ollut viime yönä halukas maksamaan matkaa. Oli mukamas lompakko ja puhelin kateissa (yeah, right). Yritettiin soittaa ystäville ja keskusteltiin hyvällä ja lopulta pahalla. Emme eronneet kovin lämpimissä väleissä.<br />
<br />
Jäi siinä hässäkässä pahasti vaivaamaan, etten tiennyt kuin kaverin etunimen. Noh, minulla oli parin hänen ystävänsä nimet hyödyttömän soittorumban seurauksena. Eikun Feisbuukkiin ja tutkimaan. Minuutin päästä katselin pipopellen pärstää ja koko nimeä. Kiitos, FB! Poliisi soittelee, jos sälli ei helkkarin äkkiä ymmärrä ottaa itse yhteyttä.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-85228239309914068012012-05-16T06:00:00.000+03:002012-05-16T14:15:37.548+03:00Nainen muotipolkkaaMeille jo muinaisina aikoina bloganneille on perustettu Naamakirjaan ryhmä Wanha blogistania. Ryhmä on tarkoitettu jo vuonna 2005 bloganneille. Hämmästyksekseni tajusin, että olen vanha pieru tämänkin blogin perusteella. Nimittäin esihistoriallisisna aikoina - eli ennen vuotta 2005 - bloggasin ihan omalla nimelläni. Tuo blogi on jo kuollut ja kuopattu. Joskus tulee kyllä sellainen olo, että jonakin päivänä vielä, tavalla tai toisella, avaan taas arkielämää ihmettelevän sanaisen arkkuni. Ehkä sitten eläkepäivinä.<br />
<br />
Me wanhat pierut emme oikein ymmärrä nykypolkkajien muotiblogeja, emmekä sitä, että blogimerkintää kutsutaan blogiksi. Päätimme porukalla olla ajan hengessä mukana ja kirjoittaa muotiblogimerkinnän. Vai pitäisikö minun nyt sitten sanoa, että kirjoitan muotiblogin? Ei. Eieieieiei...<br />
<br />
Tällä hetkellä odotan työvuoroon lähtöä. Päälläni on trendikäs henkkamaukan vaaleansininen printtikuosinen t-paita ja kauhtuneet harmaat verkkarit, joissa ei ole enää sitä kiristysnauhaa vyötäröllä. Jalassa on mummovainaan kutomat harmaat sukat, jotka ovat yksi suurimpia aarteitani. Ilman villasukkia en juuri kotioloissa pärjää. Wanhuus vie ääreisverenkierron.<br />
<br />
Töihin aion pukeutua Image Wearin trendikkääseen vaaleansiniseen taksipaitikseen ja Lindexiltä vuonna kivi ja vasara ostettuihin pöksyihin. Housut kiiltävät persiistä kuin... No, siis kiiltävät. Ovat vain ihan törkeän mukavat päällä ja hyviä housuja on yhtä vaikea löytää kuin hyviä miehiä. Jalkaani vedän Sokoselta ostetut mustat sukat (hengittävät!) ja Eccon supermukavat kengät. Kaiken kruunaa nahkatakki. Vaihtoehtoja on kaksi. Laitan mustan tai mustan. Kumpikin lienee sikaa.<br />
<br />
Näin. Se on täytetty. Jos joku Wanha blogistanialainen sattuu tämän lukemaan, niin viitsittekö linkittää ryhmään. Kun en nyt ihan ehdoin tahdoin viitsisi henkilöllisyyttäni heittää framille.<br />
<br />
Edit: En tule juttuun tän "uuden" Bloggerin kanssa. Valitan kappalejaon hetkellistä katoamista.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-83810718882258367292012-05-15T06:00:00.000+03:002012-05-15T14:17:45.604+03:00Sulla on kauheen negatiivinen asenneOtsikon kommentti tuli sitten taas ihan puun takaa. Otin kyytiin baarista baariin kolmen hengen porukan, joka oli vetänyt tukevat iltapäiväkännit. Matkalla puhetta riitti ja minä olin hiljaa. Haukkuivat melkein koko reissun jotakin neljättä henkilöä. Porukan suu ja pää sitten kysyi minunkin mielipidettäni (jota minulla ei ollut), mutten ehtinyt vastata, kun joku muu jo jatkoi höpötystä.
<br />
<br />
Autosta poistuessa rouva Suu ja Pää ilmoitti, että mulla on kauheen negatiivinen asenne.
<br />
<br />
Rouva Suu ja Pää: "Kyllä nyt vähän vois asiakkaiden kans keskustella."
<br />
NR: "No en kyllä ehtinyt sanaa mihinkään väliin laittaa, kun teillä juttua riitti."
<br />
Rouva Suu ja Pää: "Älä ny viitti, heti huomas kun tultiin autoon, että sulla nousi metrinen ottaan."
<br />
NR: "Kulle hei, mitään en sanonut matkan aikana!"
<br />
Rouva Suu ja Pää: "Nii-i kato ny, sieltä se nytkin tulee, kauheen negatiivinen asenne."
<br />
<br />
Sanottakoon, että lähtökommenteiksi rouvva Suu ja Pää sai sitä kaipaamaansa negatiivista asennetta.
<br />nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-57661292175478540062012-05-14T06:00:00.000+03:002012-05-14T06:00:01.286+03:00Ymmärrystä takapenkiltäOn aina hienoa, kun kyytiin tulee kollega, joka ymmärtää taksikuskia.
<br />
<br />
Kaksi miestä kulki lyhyen matkan keskustaosoitteisiin. Suuntasin epäröimättä kohti ensimmäistä määränpäätä. Juuri ennen viimeistä risteystä vieruskaveri antoi määrätietoisen neuvon.
<br />
<br />
<b>Etupenkin mies:</b>"Tästä oikealle."<br />
<b>Takapenkin mies:</b> "Hah, tyypillinen taksiasiakas."<br />
<b>Etupenkin mies:</b> "?? ..täh??"<br />
<br />
Naurahdin ja virnistin peilin kautta takapenkille. Etupenkkiläisen poistuttua jatkoimme jutustelua.
<br />
<br />
<b>NR:</b> "Taitaa taksikuskin hommat olla sulle tuttuja?"<br />
<b>Takapenkin mies:</b> "Juu, joskus 80-luvulla ajelin, kun isäukolla oli taksi. Tietyt jutut eivät näytä muuttuvan. Niinkun toi kaverin heitto. Mitä helkkaria ihmiset ajattelevat, kun se viimeinen risteys on pakko neuvoa? Että sitä on ajeltu ihan sumussa ja tuurilla melkein perille asti ja nyt on pakko neuvoa?"<br />
<b>NR:</b> "Tai on nää asiakkaat, jotka pyytämättä neuvoo koko matkan, mutta sillä helkkarin pimeällä kotikadulla, jossa ei näy ainuttakaan talonumeroa, hihkaistaan vasta myöhässä: "Hei, nyssää ajoit ohi!! Et sää näköjään tunne tätä kaupunkia yhtään!"nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-25010256334394227752012-05-13T15:16:00.000+03:002012-05-13T15:17:53.167+03:00Mahdollinen paluuHuomenta. Olen ajatellut aktivoitua taas hetkeksi, kun kaikenlaista kerrottavaa pukkaa. Nolottaa vaan tämä blogin muinainen ulkoasu ja vuonna 2009 päivittyneisiin taksiblogeihin johtavat linkit. Linkit poistanen kokonaan, koska en lue blogeja nykyään juuri lainkaan. Itse asiassa haluaisin Naisen ratissa Facebookiin, kun siellä tulee muutenkin tietokoneajasta roikuttua suurin osa.
Olisko lukijoilla (niillä kolmella, jotka jäljellä ovat) ehdotuksia tai toiveita? Onko nykyinen ulkoasu riittävä näille jutuille, vai pitäisikö tehdä julkisivuremontti ja ilmoittaa päivityksistä Naamakirjassa?nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-46031763012384075722011-02-20T13:04:00.003+02:002011-02-20T13:16:06.016+02:00Sairasta maksamistaTuli tässä eräs "sairaskuljetus" mieleen vuosien takaa. Kyytiin tuli vanhempi pariskunta kotiosoitteesta. Miehellä oli voimakkaita rintakipuja. Olin tuore taksikuski ja minua pelotti, että mies kuolee kyytiini. Hän piteli muutaman minuutin välein rintaansa tuskissaan ja HUUSI. Vaimo vaikeroi takapenkillä hädissään ja pohti, olisiko sittenkin tarvittu ambulanssi. Mietin hiljaa mielessäni, että olisi, mutta myöhäistä, ja painoin kaasua. <br /><br />Jos kuvittelisin itseni tuollaiseen tilanteeseen taksiasiakkaaksi, elämän ja kuoleman rajalle, heittäisin varmasti ensiavun ovella kuskille riittävän ison setelin ja ryntäisin terveydenhuollon hoteisiin saamaan apua. Mies maksoi kuitenkin kyydin yhdistelmäkortilla. Kun oli selvillä, että nyt on hätä ja kiire, painoin summan suoraan pankkikortin puolelle sen enempää kyselemättä. Virhe. <br /><br />Mies: "Siis mitä? Menikö se jo? Laitoitko sen pankin puolelle? Kun olisi pitänyt laittaa luotolle? Menit laittamaan pankille?! Voi jumalauta!!"<br /><br />Pyytelin anteeksi häkellyksissäni. Mies näytti unohtaneen sillä siunaaman sekunnilla rintakipunsa. Tuon tapauksen jälkeen olen aina kysynyt maksun yhteydessä kaiken oleellisen, vaikka tyyppi korisisi kuolintuskissaan. Tilatkoon amblanssin, jos on oikea hätä.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-82399165963191929852010-11-20T15:27:00.007+02:002010-11-20T15:50:29.818+02:00Rypytön marraskuuKun aloitin tämän blogin, tuolla kuvauksessa taisi lukea "Taksikuskiksi ryhtynyt <span style="font-weight:bold;">kolmikymppinen</span> nainen tilittää..." No, aika kuluu, ja olen ottanut iän näkyviltä aikoja sitten. <br /><br />Iästä tulee kuitenkin usein puhetta, varsinkin miesasiakkaiden kesken - tavalla tai toisella. Kesän valossa minut käsitetään suht ikäisekseni, mutta syksyn ja pimeän tullen on ihan kivaa, kun luulevat minua reippaasti nuoremmaksi. "Tuon ikäinen tiedä, mikä Dingo oli." "Sä varmaan teet tätä opiskelujen ohella." "Onko tää sun isin taksi?" <br /><br />Vaan viime yön viimeinen asiakas - minua kymmenisen vuotta nuorempi mies - oli ihan paras ja pelasti rattinaisen raskaan pikkujouluyön. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> Sulla on ollut tänään pitkä vuoro... 8 tuntia?<br /><span style="font-weight:bold;">NR:</span> Joo, kutakuinkin. Ja se on lyhyt vuoro, huomenna on 12 tuntia.<br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> Hirveitä vuoroja! Teet yötöitä paljon?<br /><span style="font-weight:bold;">NR:</span> Jep.<br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> *hiljaista tuumimista* Tietsä... Se vanhentaa sua. Yötyö on silleen rankkaa.<br /><span style="font-weight:bold;">NR:</span> No en mä nyt tiedä. Entisessä elämässä mä heräsin kuudeks aamulla duuniin ja mulle se oli paljon rankempaa, kun oon tällanen yökyöpeli. <br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> Mä teen tällä hetkellä sellasta duunia... Minkä ikänen sä oot?<br /><span style="font-weight:bold;">NR:</span> Neljäkymmentä.<br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> TÄH! ETKÄ OO!<br /><span style="font-weight:bold;">NR:</span> *nauraa* Joo-o. Viis vuotta oon tätä tehnyt, eli ei tää sit ilmeisesti kaikkia vanhenna. <br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> Just, siis oho... Siis mä luulin, että sä oot rupsahtanut 25-vuotias!nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-3951146033391731162010-05-17T17:12:00.003+03:002010-05-17T17:18:21.660+03:00Ihan uusi ehdotusOn se vaan edelleen sitkeässä se ennakkokäsitys, että taksinkuljettaja on mies. Tämä tuli taas esiin viikonlopun taksijonossa. <br /><br />Taisi olla illaan viimeisiä jononhäntiä. Kello läheni viittä ja jäljellä oli vain riehakkain porukka. Nuori mieshenkilö ei meinannut malttaa jättää kesken huulenheittoa noustessaan autoon, vaan peruutti itsensä etupenkille ja huusi kavereilleen: "Me lähetään ny taksikuskin kanssa kattomaan pilluja!"nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-41763200823151417312010-01-30T16:15:00.002+02:002010-01-30T16:19:09.971+02:00Vastauksia tyhmiin kysymyksiin, osa 1Humalainen miesasiakas: "Mikä auto tää on?"<br />Nainen ratissa: "Taksi!"<br /><br />Miehen naisystävä huutonauroi koko loppumatkan ja sen lomasta kuulin jotain vastavittuiluksi tulkittavaa miehen ininää.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-43650476780762798822010-01-02T18:53:00.003+02:002010-01-02T19:35:00.555+02:00Uusi vuosi, vanhat kujeet, uudet kojeetAjattelin aktivoitua ja blogata jatkossa mobiilisti. Monesti kirjoittamisen arvoiset asiat häviävät päästä vuoron kuluessa tai viimeistään painaessa pään tyynyyn.<br /><br />Yli neljä vuotta on rattia pyöritelty, mutta tietyt asiat eivät muutu mihinkään. Kuten optimaalisimman reitin dilemma. Eilen minut hakuttiin, kun valitsin reitin X reitin Y sijasta. Tänään minut haukuttiin, kun valitsin reitin Y. Kai kyse oli periaatteesta ja rouvvalla oli valmiiksi huono päivä, mutta kyllä jotenkin nyppi nostella takaluukusta Helsingin kalleimpien vaateputiikkien kasseja ja kuunnella mäkätystä kaksi euroa normaalia kalliimmasta taksimatkasta.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-60743991537684662652009-11-09T06:23:00.002+02:002009-11-09T06:25:43.344+02:00Senttejä<span style="font-weight:bold;">NR:</span> 10 euroa ja 40 senttiä, kiitos!<br /><span style="font-weight:bold;">Mies:</span> Mulla on kymppi... Vaimo, onko sulla 40 senttiä?<br /><span style="font-weight:bold;">Nainen:</span> Ei, mutta toivoisin, että sulla olis.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-21073889534441070252009-09-27T16:10:00.004+03:002009-09-27T16:24:10.315+03:00Tautisia aikojaNäinä tautisina aikoina ottaa erityisen paljon aivoon asiakkaat, jotka eivät ota huomioon muiden terveyttä. Tyypillinen tapaus on asiakas, joka juttelee etupenkiltä kavereilleen takapenkille. Pää on siinä sitten just sopivasti kääntyneenä kuljettajaa kohti ja siinä onkin mukava samalla vaikka aivastaa tai yskiä. Joiltakin lentää sylki ihan vaan puhuessa riittävän pitkällä. <br /><br />Viime yönä eräs flunssainen & humalainen asiakas ällötti erityisesti. Hänen pankkikorttinsa oli sellaisessa muovisessa kotelossa (joiden funktiota en ymmärrä), jotka ovat aamuyön liikuttuneessa tilassa monelle hyvin haasteellisia. Kotelossa on siinä päällä kolo, josta korttia voi avittaa ulos. Tämä älyn jättiläinen puhui puhelimessa toinen käsi varattuna, joten hän päätti työntää kortin kotelosta kielellään. Olipa todella ihanaa vastaanottaa kuolainen maksuväline.<br /><br />Jossain vaihessa puhuttiin, että taksinkuljettajalla olisi oikeus kieltäytyä kuljettamasta H1N1-virusta sairastavan henkilön kuljettamisesta. Just. Sikainfluenssan kantajathan merkataan punaisilla nauhoilla ja kuljetetaan Viikinsaareen kuolemaan...nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-38033077502066657022009-09-10T13:22:00.002+03:002009-09-10T13:25:12.521+03:00Illan lyhin kyyti......joka jäi ilman ihan kaikenlaista kyytiä.<br /><br />NR: "Moro."<br />Mies: "Moro. Mennäänkö n*ssimaan jonnekin pimeälle parkkipaikalle?"nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-11578269580114836422009-09-07T16:44:00.003+03:002009-09-07T17:03:09.879+03:00Ei tarvii seotaKaarsin hiljaisen arkiyön aamuyön tunteina rautatieasemalle kärkkymään asiakkaita pohjoisen junasta. Tolpalla pyöri nuorimies taksilta toiselle kysellen jotain. Tinkaaja, ajattelin ja kaivoin rypistyneen Iltalehden penkin alta. Sälli liikehti hermostuneesti ja lähti lähestymään autoani. Olin jo valmiina tiuskaisemaan, että ihan turha yrittää.<br /><br />"Hei, oisko sulla -töks töks?" Tyyppi heilui ja osoitteli omaa päätään kohti.<br /><br />NR: "Siis anteeks mitä?"<br />Tyyppi: "Siis niinku TÄDÄÄ ja TSUIHTSUI kato niinku poks".<br />NR:??? <br />Tyyppi: "Mitä sä et nyt tajuu?! Siis stidei, stendarii!" <span style="font-style:italic;">*osoittaa röökiä kädessään*</span> <br />NR: "Ai tulta. Mä en kuule polta." <br />Tyyppi: "Hei älä oo tollanen. Hei kato tähän niinku tsuih ja puih."<br />NR: "Sori, mulla ei ole tulta."<br />Tyyppi: "Mitä sä meinaat? Mä haluisin däpädäpä ja niinku." <span style="font-style:italic;">*heiluu röökinsä kanssa ikkunan välissä*</span><br />NR: "Mulla EI OLE tulta! NO FIRE! NICHT LICHT! CAPICHE?!"<br />Tyyppi: "Okeii... Ei tarvii seota.." <span style="font-style:italic;">*poistuu katsoen epäluuloisena taakseen*</span>nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-84698485980738463132009-08-25T16:19:00.005+03:002009-08-26T07:18:39.957+03:00Ehdotuksia, osa 512Yöt ovat nykyään pitkiä ja väsyttäviä, kun asiakkaiden määrä on tämän laantuman takia vähissä. Juuri sellaisena yönä nainen ratissa torkkui eräällä keskustan tolpalla. <br /><br />Nykyään sitä hiffaa ihmisen kehonkielestä jo 100 metrin päästä, että tuolla tulee asiakas. Vaikka kävelisi väkijoukon keskellä. Tämän näin jo kaukaa. Sellainen sliipatun, vähän ruotsalaisen oloinen mies. Sellainen, joka tulee baarissa iskemään jollain todella imelällä lausella ja jota odottaa kotona puudelivaimo.<br /><br />Mies kipusi kyytiin ja arvasin hänen olevan koko matkan hiljaa, sillä tuollaiset miehet katsovat taksareita ja tällaisia persjalkaisia hämäläistätejä sillä tietyllä ylenkatseella. Siksi olin perusteellisen hämmästynyt lauseesta, jonka kuulin perille päästyämme: "Onko sulla kiire?" Okei. Tätä en ollut koko kesänä kuullutkaan. Pelimiehet ovat olleet kesälaitumella, mutta nyt ne ovat palanneet kaupunkiin. Vastasin viileästi ja inhonsekaisin tuntein minulla olevan tulenpalava kiire. "Ajattelin vain, että joisit varmasti mielelläsi kanssani kupin kahvia." <br />Rattinaisen suomennos: "Kun täällä öisin kehtaat hillua, niin sinulle on varmasti kunnia vastaanottaa pikapano tässä töiden lomassa näin jumalaiselta mieheltä." Hillitsin mieleni ja kieleni, ja kerroin kohteliaasti jatkavani töitä. Miehen kommentti jatkoi silllä linjalla, mistä koko olemus viestitti: "Se on kyllä sitten sinun häviösi." Tyypin kävellessä pitkin pihatietä, sain deja vu'n... Kyllä, tämä sama lima on ehdotellut minulle joskus aiemmin. <br /><br />Ihmettelen vain, miten nuo jaksavat. Tunnustaako joku? Onko joku naistaksari joskus lähtenyt tuntemattoman kanssa iloisesti loikkien "kahville"?nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-23106911961596534982009-05-27T01:39:00.002+03:002009-05-27T01:40:42.194+03:00Milloin taksikuski tietää olevansa yliväsynyt?Tulee suhteellisen tyhmä olo, kun yllättää itsensä kotiovensa ulkopuolelta painamassa epätoivoisesti Volvon avainten unlock-näppäintä...nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-62058226755738889342009-05-24T05:58:00.001+03:002009-05-24T05:59:46.938+03:00Keskusteluita, joita en koskaan uskonut käyväni, osa 1Lumikki: "Mahtuuko sun autoon Lumikki ja neljä kääpiötä." <br />NR: "Valitettavasti tää on vain neljän kääpiön malli."nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-14628921707587255372009-05-06T06:10:00.003+03:002009-05-06T06:18:00.093+03:00Vaarallinen työAika usein kuulen naisasiakkailta seuraavanlaisen kysymyksen: "Eiks tää oo vaarallinen tää taksikuskin työ, siis niinkun naiselle? Mun mies ei ainakaan antais mun ikinä ajaa öisin taksia." <br /><br />Vastaus: On. Vappunakin sain tosi pahan paperiviillon kuittien kirjoitusalustasta oikeaan etusormeen. Ei ollu kiva. Että en voi suositella.nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5940099.post-54102282704887463132009-03-24T12:21:00.004+02:002009-03-24T18:28:45.465+02:00Vaikeneminen ei olekaan kultaa?Ihan tavallinen, nuori pariskunta nousi autoon. Koska kyse oli 20-25 -vuotiaista, nainen meni takapenkille ja mies tuli viereeni istumaan (en edelleenkään ymmärrä, miksi tämän ikäiset lähes poikkeuksetta tekevät näin). Matka meni ihan normaalisti, hiljaisuuden vallitessa, koska pariskunta ei vaikuttanut olevan erityisesti juttutuulella. Eivät keskustelleet edes keskenään. Olin siis matkan aika lailla omissa ajatuksissani. Perillä normaali maksutapahtuma ja yllättävä kommentti mieheltä: "Kiitos ja <span style="font-weight:bold;">parempaa</span> päivän jatkoa." Siis mitä!? Olin niin hämmentynyt, etten ehtinyt kysyä, mitä mies tarkoitti. Olivatko mahdollisesti tottuneet suulaampiin kuskeihin tai jotain. Tai sitten mies halusi tarkoituksella antaa iltaani jotakin mietittävää. Outo juttu joka tapauksessa.<br /><br />Miksi tämän suht merkityksettömän tapauksen kirjoitin? Koska piti jotain kirjoittaa täytteeksi pyynnölleni, eli löytyisikö joltakin rattinaiselle ylimääräistä Spotify-kutsua, pliis? Sähköpostiosoite löytyy tuosta oikeasta laidasta.<br /><br />Edit: Kiitos, Spotify käy ja kukkuu!nainen ratissahttp://www.blogger.com/profile/15345932112217001562noreply@blogger.com6