Yhtenä kurssi-iltana yksi kouluttajista huvitti meitä näyttämällä datalta ajossa olevien autojen numeroita ja kertomalla mikä auto on kyseessä. Kai nuo tolpalla oppii vuosien varrella ihan itsestään. Triviaalitietoa sitä tuppaa näihinkin aivoihin kertymään, vaan ei sitä oleellista. Ammattiautoilijan ajolupatutkintokoe on viikon päästä, ja tunnen olevani ihan ulkona. Toiminta-alueiden rajat, lyhin reitti Hunningolta Huitsin Nevadaan, kadun X poikkikadut, mikä on ravintolan A ja apteekin B osoite... Koetilanteessa iskee paniikki, tiedän sen jo nyt. Sydän hakkaa ja pääkatujenkin nimet haihtuvat mielestä.
Kaksi kuukautta on hemmetin lyhyt aika opiskella uuteen ammattiin.
P.S. Samin meemiin osallistuvat. Muistakaa selata läpi myös taksiblogeja.
1 kommentti:
Tsemppiä kokeeseen!
Olen itse tosi surkea kuski (perinteinen versio akasta ratista), ja ihailenkin yli kaiken naispuolisia taksinkuljettajia. Meidän pienperheessä ajellaan jatkuvasti taksilla (miksiköhän...;), joten taksinkuljettajien ammattikunta on tullut tässä vuosien mittaan hyvinkin tutuksi.
Lähetä kommentti