sunnuntaina, tammikuuta 22, 2006

Tippiä tiedossa?

Kyytiin nousee keski-ikäinen mies. Kehuu myyneensä firmansa ja osakkeensa ja olevansa rahahuolia vailla lopun ikäänsä. Itse asiassa hän pohtii matkan aikana, ehtiikö kuluttaa kaiken ennen kuin astuu ajasta ikuisuuteen. Perillä mies kauhistelee taksimatkan korkeaa hintaa. Ei tippiä.

Kaksi erittäin tyylikkäästi pukeutunutta pariskuntaa ajaa kyydilläni paikalliseen tanssiravintolaan. Annan poikkeuksellisesti auton puhelinnumeron, jotta herrasväen ei tarvitse palella 20 asteen pakkasessa illan päätteeksi. Saan myös seurueen isännän numeron. "Sait sitten juuri kansanedustajan puhelinnumeron", minua valistetaan. Noudan seurueen täsmälleen sovittuun aikaan sovitusta paikasta ja kyyditsen heidät koteihinsa. Ei tippiä.

Keskustorin tolpalta nousee kyytiin persoonallisen näköinen nuoripari. Kettinkiä, meikkiä ja kirjavaksi värjättyjä hiuksia löytyy kiitettävästi. Juttelemme mukavia muutaman kilometrin matkan ajan. Mittari näyttää perillä 11,20. Peikkomies hymyilee minulle jostain hiuspehkon alta ojentaen samalla 20 euron setelin: "Oli mukava kyyti. Pidä loput."

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muutama ajatus ajatuskuplasta mietittäväksi. :)

Eikös se mene jotenkin niin, että mitä enemmän rahaa arvostaa, sitä enemmän sitä haalii itselleen ja sitä vähemmän siitä haluaa luopua?

Mitä vähemmän rahaa on, sitä arvokkaampaa se on itselle ja sitä suurempi lahja sitä on antaa toiselle?

Kun on paljon rahaa lompakossa, setelit ovat vain maksuväline, eikä siitä varmaan ajatella olevan niin paljon iloa muille jos antaisi vähän enemmän?

Anonyymi kirjoitti...

Tämä todistaa aika hyvin kansakuntaamme tällä hetkellä. Tuijotetaan vaan omaan napaan ja välitetään omasta hyvinvoinnista (l. rahasta). Propsit 'kettinkimiehelle', olikohan se Jonne Aaron? *heh*

Anonyymi kirjoitti...

Muistitko tehdä ALV:in muutoksen laukkukyydin jälkeen ;)

nainen ratissa kirjoitti...

Muistin :-)

Anonyymi kirjoitti...

Mikäköhän siinä on, että yleensä nuo "varakkaammanoloiset" immeiset eivät tippiä jätä, kun taas keski- ja heikkotuloiset tuntuvat jättävän vähistäänkin..?

Anonyymi kirjoitti...

Mä en anna ikinä tippiä Suomessa kenellekään, enkä juuri USAssakaan kuin jonkun hikisen 10 %, joka on ihan pakko...

Anonyymi kirjoitti...

USAssa 10% tippaus on jo täydellistä pään aukomista. Tarjoilijat saattavat elää pelkillä tipeillä. Jos palvelu on normaalia, niin kyllä se 18-20% pitää jättää yli, poikkeuksellisen hyvälle tyypille toki enemmän.

Hanna Kopra kirjoitti...

Yleensä en anna tippiä, mutta jos summa on hikinen 18,80, niin kuski saa pitää säälittävät roposet kaksikymppisestä.

Jos kohdalle osuu joku Örrimörreistä poikkeava, palvelun ammattilainen, niin se on sitten iiiihan eri asia. Jos minua varten tultaisiin pilkun jälkeen baarin eteen, niin tipitys olisi varmaa.

Mutta kuten sanonta kuuluu: Ei kiillotetut kengät herrasmiestä tee.

Anonyymi kirjoitti...

Itse annoin USA:ssa (Floridassa) turistioppaan suositteleman määrän tippiä. Marokkolainen taksikuski oli aivan ekstaasissa ja antoi oman suoran numeronsa (halusi vakikuskikseni koko viikon ajaksi). Ei taida paikallisten asukkaiden tapoihin kuulua kovin runsaan tipin antaminen (ei ainakaan tuota 20%). No olihan se mukava oikoa jalkojaan Lincoln Town Carin takapenkillä. Taksikyydin hinta oli muutenkin Suomen luokkaa ja siihen vielä tuo tippi päälle. Melko kallista... ja jenkeillä on vielä halpa bensakin! Viimeisellä matkalla (siis lentokentälle mentäessä ;) tutuksi tullut kuski ei enää ottanut tippiä vastaan. Tulipa sekin ihme nähtyä!