perjantaina, syyskuuta 28, 2007

Vapailla

Olen parin viikon ajan lomaillut, shoppaillut ja laittanut elämääni uuteen kuosiin. Tällä viikolla tein retken vanhaan kotikaupunkiini ja oli kyllä taas ihana nähdä todella ihmisläheistä palvelukulttuuria.

Paikallisessa naisten pukimossa minulta kyseltiin omat ja sukulaisten kuulumiset. Sovituskoppiin kannettiin pyytämättä vaatteita näytille: "Tää ois kuule ihan sun tyylinen." Ei puhettakaan, että olisin lähtenyt tyhjin käsin, vaikken löytänytkään alunperin etsimääni vaatetta. Housut, neule, jakku - mitään noista en oikeasti olisi tarvinnut, mutta kun sopivat niin hyvin päälle - myös muiden asiakkaiden mielestä. Missään tamperelaisessa liikkeessä ei tulisi mieleenkään kommentoida toisen asiakkaan vaatteiden sovitusta. Tuolla koko putiikki on yhtä iloista puheensorinaa ja naurua.

Paluumatkalla poikkesin Ideaparkin Tiimarissa, jossa myyjätyttö vuodatti rahojensa menevän joulukorttikrääsään jo nyt. Toivotin mukavaa joulunodotusta. Alusvaateliikkeessä taas juttelimme pitkään shoppailun riemuista ja huomasimme bonganneemme samanlaiset käsilaukut. Ja nauraa räkätimme.

Mukavaa. Vielä kun saisi tuon palvelukulttuurin leppoisine jutusteluineen leviämään Tampereella asti. Itse ainakin pyrin siihen.

(Toim. huom: Ne jotka nyt sanovat, ettei heitä kiinnosta myyjän joulukorttiongelmat tai naurunräkätys... Sehän juuri on suuri osa myyjän asiantuntemusta - tunnistaa asiakkaan tunnetila ja tarpeet.)

9 kommenttia:

katriina kirjoitti...

Se Ideaparkin Figure Shop on ihan killeriliike. Sinne ei parane mennä, ellei oikeesti oo rahaa niihin heräteostoksiin ;)

Työn iloa ja pitkiä kyytejä, kuulostellaan :)

Kanarian Don Juan kirjoitti...

Ideaparkissa olen kerran käväissyt,
ei oikein koskettanut meikäläistä.
Liian suuri makuuni, pidän nopeasta kaupassa käynnistä.

Eilen sain tamperelaiselta taksikuskilta vinkin
mennä tasokkaaseen yöelämään Tampereen hotelli Ilvekseen. Uskoin vinkkiä, mutta kokemus oli kuitenkin kaikkea muuta kuin tasokas. Pask... maku jäi juhlareissusta. Kirjoitin pari sanaa blogiini reissusta.

nainen ratissa kirjoitti...

Kanarian don juan on nyt selkeästi hakenut vääriä asioita vääristä paikoista.

Ensinnäkin, Ideaparkkiin ei mennä kaupoille, sinne mennään shoppailemaan. Siwa on olemassa sitä varten että siellä voi käydä nopeasti.

Toisekseen, en tiedä onko koko Suomessa tasokkaita yökerhoja, jos niiden pitää täyttää don juanin vaatimukset, ts. ettei idiootteja päästetä sisään. Jos minulta olisi kysytty tasokasta ravintolaa, olisin neuvonut menemään Näsinneulaan syömään. Sellaista ei olekaan minun maailmassani kuin tasokas yökerho. Kas kun ei tasokas ruotsinlaiva...

Lusikka lattiaan kirjoitti...

Kaikki ei ilmeisesti miellä näsinneulaa tasokkaaksi paikaksi... itsekkin ihmettelin kun kuulin kyseistä palautetta pariinkin otteeseen. Sitten selvisi ettei kumpikaan negatiivisen palautteen antajista ollut käynyt siellä useaan vuoteen. On kuulemma ollut aika jolloin näsinneulaan ei kehdannut viedä yritysasiakkaita syömään, mutta jokunen vuosi takaperin siellä vaihtui keittön puoli kokonaan ja nythän se on kiistatta tampereen eleganteimpia ravintoloita...

kasper.joonatan kirjoitti...

Sen kun kommentoit vaan, siis trelaisessa liikkeessä. Olen harrastanut.

en finne igen/ruotsinsuomalainen kirjoitti...

Ai kuinka hyvä mieli jutustasi jäi. Mulle tuli ihan mieleen oman kotikyläni Ähtärin pikkuliikkeet ystävällisine henkilökuntineen. Jos samaa palvelua saisi täällä suuressa kaupungissakin, niin en m
muuta tekiskään kun shoppailisin.

www.ritu.se

Rintti kirjoitti...

Minulle on asiakkaat monesti tiskin takana todenneet, "Et taida olla alkuperäisiä helsinkiläisiä" Palvelusta, avuliaisuudesta, iloisuudesta ja ystävällisyydestä sen kuulemma näkee ja höpötelystäni. Tiedä sitten ovatko oikeassa, itselläni ei ole tapana asiakkaana kysellä myyjän synnyinseutua :)

Kriisi kirjoitti...

Lukeekohan mulla otsassa niin selkeästi "turisti" tms. kun Tampereella käyn, kun tuntuu että koko kaupunki on yhtä hymyä ja iloista puheensorinaa kun siellä päin tulee liikuttua.

Esimerkiksi Helsingin Stokkan nyrpeisiin myyjätäteihin (minkkiturkki unohtuu mulla aina kotiin) tottuneena Tampereen Spocka on ihan taivas! Iloisia likkoja, auttavaisia, vaikka ei edes ostaisi mitään!

Vai onkohan itsellä vain niin onnesta korviin asti leviävä hymy aina sinne tullessani (rakastan Tamperetta aivan suunnattomasti, jos ei joku arvannut) että se tarttuu heti myyjiinkin. Kotona Helsingissä olen yleensä naama norsunv**ulla etten erottuisi joukosta. :-)

nainen ratissa kirjoitti...

Eikun tää on oikeesti Suomen paras kaupunki! :-)

Kävin muutama päivä sitten yömyöhällä lähi-Siwassa, jossa kassatyttö oli pitkän työputken jälkeen edelleen iloisella päällä kuin mikä, joka johtui ehkä syömistään viinakonvehdeista, joista heitimme puolin ja toisin herjaa.