tiistaina, heinäkuuta 11, 2006

Tabuja

- "Tää elämä on kyllä välillä yhtä helvettiä. Yhtä paskaa. Kävin tuossa määräämässä itselleni vähän lääkkeitä. Ei meinannut ensin SV-numero kelvata. Kuvittele, jouduin kinaamaan asiasta! Minä - mukava mies - jouduin ihan uhkailemaan sitä nuorta farmaseutti-opiskelijaa harjoittelupaikan menetyksellä. Eikä hommassa ollut mitään epäselvää. Pakko oli jumalauta saada piristäviä, kun VITUTTAA!"

Miten niin väheni taas usko lääkäreihin ison pykälän verran...

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Saitko nimen, maksoiko kortilla? Voitko kärväyttää sen lääkintöhallitukselle?

"Kosto on parempi kuin joulu!!!"

Bee

nainen ratissa kirjoitti...

Ei maksanut kortilla, eli mieleen ei jäänyt kuin naama.

Anonyymi kirjoitti...

Noh noh, tuossapa tulikin kevyttä yleistystä koko ammattikuntaamme kohtaan. Kuten uusimmassa jutussasi toteat, meitä on joka junaan, taksureissakin. Myös lääkärit ovat nykypäivänä heterogeenistä porukkaa.

Anonyymi kirjoitti...

kyllähän lääkärit nyt saa itsellensä määrätä piristäviä, eihän ne kiellettyjä lääkkeitä ole. Saahan ne määrätä lapsilleenkin lääkkeitä, ja ystävilleen. On kyllä tosi kummallista että ihmiset kuvittelee lääkäreiden olevan jollain tapaa vahvempia ja parempia ihmisiä, joita ei masennus vaivaa ei. Siinä duunissa luultavasti vaivaa aika paljon pahemmin kuin suurimmalla osalla meistä. Että lääkärimies syököön piristävänsä samoin kuin keskimäärin 15% suomalaisesta aikuisväestöstä, ja lopettakaa nyt tollanen ininä.

ei muista kirjoitti...

Kuulostaa ihan eräältä tutulta lääkäriltä...
Ovat tuo edeltävä anonyymi kommentti varsin paljastava mitä tulee lääkärien ajatusmaailmaan : vitutushan kuuluu ratkaista... KEMIALLISESTI!