maanantaina, huhtikuuta 23, 2007

No fun, no cheating

"It's a hotel somewhere near restaurant Praha..." Hienoisessa humalassa oleva ulkolainen mies ei muistanut tarkkaa osoitettaan, mutta kyseisellä vinkillä löysin perille helposti. Matka oli lyhyt, mutta mies yltyi silti kehumaan minut ja koko Suomen melko hmm... persoonallisella tavalla: *humalaisesti sopertaen*   "I like it here. I really like your style. No fun and no cheating."

Jotenkin miehen kommentista tuli mieleeni Viikatteen Vastarannan valssi:

Täällä ei nauraa saa asioille, joille muualla saa
Myös ikävät asiat visusti omana tietonaan
Töitä ja töitä ja kireitä vöitä ja pyhänä kerrasto puhtoinen
Täällä on huveina lepo ja liemi lämpöinen

sunnuntaina, huhtikuuta 15, 2007

Kuukauden parhaat minuutit

On oikeasti kiva kyyditä riehakkaita porukoita, joilla känni on siinä vaiheessa, että jutut ovat vielä oikeasti hauskoja. Seuraava tarina irroitti ehkä kuukauden parhaat naurut. Tämä lähti liikkeelle miesten nimistä ja jatkui seuraavasti:

"Hei kaverit, mulla on yks juttu Simosta - hei kuunnelkaa nyt! Mulla oli kersana sellanen nukke kun Simo. Simo oli hirveen ruma, enkä mä halunnut leikkiä sillä. Mulla oli toinen nukke, sellanen Nina. Nina oli tosi kaunis ja sillä oli sellasen vaaleet, pitkät hiukset ja sillä mä leikin koko ajan. Mun kävi kuitenkin ihan hirveesti Simoo sääliks, vaikka se oli ihan tyhmä ja ruma, ja mä leikin sen kanssa kerran kuussa säälistä."

Tuosta päästiinkin aiheeseen, mitä kaikkea ko. henkilö tekee säälistä, sekä tulevaan poikaansa Simoon, jonka kanssa vain äiti leikkii - säälistä.

torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Poliisi, minne sinä meet...

Joukko remuavia nuoria miehiä sulloutui autoon ja ilmoitti osoitteekseen laveasti Hervannan. Koko seurue oli hyvällä päällä ja jutut sen mukaisia. Liikennevaloissa viereen sattui poliisiauto.
- "Hei, paskapäät! Mulkut! Nyt kesoo ja meteliä! Näytä Järvinen persettä! Hei, miten tän ikkunan saa auki?! Höh, tää ei aukee!"

Siihen on syynsä, että auton ikkunat ovat jatkuvasti lapsilukossa... Valot vaihtuivat ja pääsimme liikkeelle ilman hämminkiä. Metelin keskellä tiedustelin, minne päin Hervantaa pojat ovat matkalla.
- "Poliisikoululle."

sunnuntaina, huhtikuuta 08, 2007

Pääsiäisen kärsimysnäytelmä

Pääsiäisen ajan töiden laadun kiteytti loistavasti eräs poikkeuksellisen fiksu asiakas: "Mä en vois ikinä alkaa taksikuskiks, koska ne joutuu kärsiin niin kamalasti."

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

Poikain juttuja

Kuten edellisessä merkinnässä kerroin, kestän kuunnella loistavasti asiakkaiden rasvaisia juttuja. Harvemmin tuota taitoa onneksi tarvitsee. Huvittavimpia ovat n. 20-vuotiaat miehet, jotka kuvittelevat juttujensa olevan roiseja, mutta todellisuudessa ne ovat säälittäviä.

Tämä täti ei oikeasti ymmärrä "nykynuorisoa". Kyllä minä muistan kundien minunkin nuoruudessani (lausutaan värisevällä tätiäänellä) puhuneen asioista suoraan, mutta puhutut asiat ovat näköjään hieman muuttuneet. Ennen pojat puhuivat pi**usta. Arvatkaapa, mistä nykyään puhutaan? Runkkaamisesta.

Kyllä. Poikkeuksetta. 3-4 sälliä istahtaa kyytiin ja alkaa raportoimaan, montako kertaa on tänään runkattu ja pari kertaa pitää vielä sen päivän aikana vispata ja pitäisiköhän homma hoitaa siinä taksissa heti. Siis WTF? Onko pimppa so yesterday, että siitä keskusteleminen olisi soooo booooring? Vai onko homman nimi tämä nykyinen homomuoti? Vai luulevatko pojut jotekin järkyttävänsä taksitätiä jutuillaan? (Todellisuudessa nuo jutut kuullostavat taksitädin korvaan samalta, kun kertoisivat leikkineensä omilla ulosteillaan.) Idiootteja.

Jos pojat nyt kuitenkin äityvät pari sanaa tytöistä puhumaan... Jotakin kertoo tästä ajasta myös se, ettei enää kysytä, että "saitko?" tai "ottiko se suihin?". Nykyään tiedustellaan suoraan, että millä tekniikalla se otti suihin.

maanantaina, huhtikuuta 02, 2007

Raivottaren yö

Olin yön töissä pienessä kuumeessa ja kurkkukivussa. Olin siis normaaliakin ärtyneempi.

Otin kyytiin lennosta erään keskustakapakan liepeiltä (virhe!) pari kaverusta, joiden suunsoitto otti kupoliin jo alkumetreillä. Lähikuntaan oli pojilla matka ja kovin härskit jutut. Minä kestän kyllä rasvaisen stoorin jos toisenkin, mutta en silloin jos mennään henkilökohtaisuuksiin.

Takapenkin kaveri yritti hillitä etupenkkiläisen juttuja. Siivuutin huumorilla mm. kysymykset mahdollisesta panetuksestani ja aviosäädystäni ja yritin ohjata keskustelun muihin aiheisiin. Vihjaisin jopa kyydin päättymisesta, ellei tyyli muutu. Ei muuttunut. Kun alettiin tiedustella kuljettajan sukupuolielinten viskositeettia, löin jarrut pohjaan niin, että poikien otsalohkot napsahtelivat aika voimallisesti auton muoviosiin (kannattaisi käyttää niitä turvavöitä). Hillitty olemukseni oli vaihtunut sekunnissa raivottareksi ja kurkkukivustani huolimatta ääntä irtosi aika huolella. Hämmästyin jopa hieman poikien reaktiota. Kumpikin ikäänkuin pieneni silmissäni ja anteeksipyynnöt hukkuivat jonnekin "Nyt pihalle eikä enää sanaakaan!"-huutoni alle. Vastalauseita ei kuulunut ja ovet sulkeutuivat kutistuneiden miesten perässä kiltisti.

Hienoa, että naisen raivo toimii edelleen tässä sekopäisessä yhteiskunnassa. Seuraavassa kirjoituksessani sekopäisestä meiningistä lisää...

sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2007

Naistuntija

Ensin pitää sanoa, että minusta on hölmöä seistä lauantai-iltana puoli tuntia taksijonossa ja ajattaa pirssi sen jälkeen grillin viereen puoleksi tunniksi, että herrasväki saa ruokaa. Samaan aikaan tolpilla on massoittain ihmisiä, jotka odottavat taksia. Keskustassa on kuitenkin joka kulmalla mäkkäriä ja jurrikebabia, joista sen safkan voisi hakea ennen taksiin nousemista.

Joskus grillille hakeutuvat ihmiset kysyvät, saako kuskille olla jotain. Yleensä kieltäydyn, sillä:

- Kuljettamassani autossa EI syödä. En minä eikä muut.
- Haluan jatkaa töitä mahdollisimman nopeasti, en notkua grillillä.
- Istun mieluummin autossa, kuin heilun grillillä humalaisten seassa.
- Ei ole nälkä.

Pari kertaa olen tehnyt poikkeuksen, mutta silloin on ollut kyseessä hiljainen arki-ilta ja kyytiläinen on ollut harvinaisen miellyttävää seuraa.

Tällä viikolla osui kyytiini mies, jonka määrätietoisesta tarjouksesta en voinut kieltäytyä: "Nyt mennään grillille hakemaan sapuskaa ja minä tuon sulle sieltä punaisen ja vihreän neekerinsuukon." Siis mies, joka ymmärsi jättää lihapiirakat ja makkaraperunat omaan arvoonsa ja toi naiskuskille suklaata. Ja vielä parhaat neekerinsuukkomaut! Mikä naistuntija!

Valivali

Vituttaa:

- Oma sukupuoleni. Miksi naiset haluavat aina taksin ajavan 40-60 km/h rajoitteisia teitä, vaikka samalla hinnalla pääsisi menemään moottoritien kautta? Entä miksi se oma puoliso on haukuttava siinä kuskin ja kavereiden kuullen? Helvetin noloa.

- Talojen numerointi. Tai sen puuttuminen. Jos minä saisin päättää, joka ainoassa osoitteessa pitäisi olla vähintään A4-kokoinen, valaistu numero.

- Osoitteiden epäloogisuus ja niissä asuvien ihmisten epäloogisuus. Onko se joku helvetin ihme, että taksi etsii osoitetta pitkään, jos osoite on Pönttökadulla mutta sinne pitää kulkea Puupääkadun puolelta?

- Haisevat spurgut ja kevätflunssa. Jouduin tässä yhden ammattilaisen jäljiltä ajamaan puoli yötä ikkunat auki. Olen välttänyt tänä talvena kaikki A-virukset sun muut noro-pöpöt. Vaan nyt taisi yksi vaivainen puistokemisti ajaa minut pelkällä hajullaan sairasvuoteeseen.

Ai niin... Jos joku tenava uskaltaa herättää minut nyt yövuoron jälkeen kymmeneltä aamulla joku pirun risu kädessä, niin en ehkä osaa ottaa sitä kevyenä aprillipilana. Ja ei, meidän ovikelloa ei kovin helpoin kotikonstein saa hiljaiseksi.