Proksemiikka on hieman ongelmallinen asia taksin palvelutilanteessa. Varsinkin etupenkillä istuva asiakas on välittömästi henkilökohtaisella etäisyydellä (0,5 - 1,2 metriä), joskus jopa lähellä intiimiä etäisyyttä (alle 0,5 metriä). Takana istuva asiakas saattaa potkia penkkiä tai nojautua etupenkkien väliin keskustelemaan edessä istuvien kanssa. Etupenkin asiakas heiluu ja huojuu humalassa, tahtoo kätellä ja käsisuudella ja taputella käsivartta. Taksinkuljettajan henkilökohtaisen tilan tarve ei siis saisi olla kovin korkea. Mutta mitä jos se on..?
Minä en voi ymmärtää, miksi jotkut asiakkaat haluavat koskettaa sanojensa vakuudeksi kuljettajaa - tai ketä hyvänsä asiakaspalvelijaa - vaikkapa olkapäähän. Minulla ei ole tullut moinen koskaan mieleenkään! Aina kun sellaista tapahtuu, hätkähdän, vetäydyn kauemmas ja virittäydyn tietynlaiseen varotilaan, vaikka kosketus olisi aivan viaton.
Valehtelematta yksi ärsyttävimmistä asiakkaistani on ollut yksi puolituttu nainen (kaverin työkaveri), joka koko 20 km:n matkan kosketti minua joka ainoan lauseen jälkeen olkapäähän. Veressä kohisi adrenaliini, kun pääsimme perille. Helvetti, minun reviirini ja minun työpaikkani! Pidetään ne kädet siellä omalla puolella!
7 kommenttia:
Tuttu juttu mieskuskillekin. Ja aivan yhtä ärsyttävää, vaikka olisi kuinka viatonta ja ystävällistä. Ei hemmetti, vaikka ollaan palveluammatissa niin en minä ainakaan halua olla kaikkien asiakkaiden paras kaveri!
Sanominen auttaa. Ei rajoittelun tarvi olla ihan totisella naamallakaan sanottu, mutta kyllä puheviestinnän silti pitää toimia ja viestin mennä perille.
Se sanominen on vaikeinta juuri noille "ystävällisille" olantaputtelijoille. Nuo kun kuvittelevat olevansa vain niin mukavia ja kavereita kuskin kanssa. (NOT!) Huumorilla jos höystät kieltosi, niin sitä ei oteta vakavissaan ja muulla tavoin sanottuna voi loppumatka olla aika kylmä tunnelmaltaan...
Olen itse sellainen ihminen joka "koskettaa" helposti toista. Tuollaisessa tilanteessa se ei kyllä tulisi mieleenikään, joten aika urveloita ovat.
Tosin viimeksi kun lähdin taksista, niin kuski joka olisi voinut olla isäni (taikka eihän sillä mitään väliä ole, minkä ikäinen se oli!!) laski kätensä minun, sanotaanko yläreiden alueelle. Olin hieman simassa mutta yllätyin silti ja hieman hömelönä hyppäsin äkkiä autosta ulos. Nyt jälestä päin ottaa todella pattiin, etten maininnut asiasta mitään. Hittolainen.
Kiinnostaisi tietää kuinka suuri osa taksiasiakkaista on kännissä? Ymmärrän sen, että humalaisista syntyy parhaat kirjoitukset, mutta aina välillä taksiblogeja lukevana tulee sellainen kuva, että takseilla ei matkusta muita kuin kännisiä.
Mitenkäs se olikaan " Kosketelkaa toisianne" :)
oo, sama juttu. itse palvelen tiskin takana, mutta kyllä sain sätkyn kun eräs asiakas halasi minua kun eksyin salin puolelle. tuli mieleen vaan että irti saatana, en minäkään tule sinua töihisi halailemaan!
Lähetä kommentti