Ääntä

Jokin aika sitten keskusteltiin radion soittamisesta taksissa. Olipa yksi kollega jopa sitä mieltä, että asiakas voi valittaa taksitarkastajalle, jos kuski ei vaihda mieleistä kanavaa. ;-) Minä olin hieman eri mieltä asiasta ja käännyin itse tarkastajan puoleen. Vastaus oli selkeä ja yksiselitteinen: Kuljettaja päättää radion soittamisesta. Piste.

Tässä ovat selkeästi vastakkain asiakkaan viihtyvyys ja kuljettajan työympäristön viihtyvyys. Joku kysyi kommenteissa seuraavaa: "Minä kuitenkin olen se maksava asiakas, matkat on yleensä n 7 km, eli en pyydä soittamaan mitään 2 tuntia- en ymmärrä????"

Maksava asiakas maksaa turvallisesta kuljetuksesta pisteestä A pisteeseen B. Minulta ei ainakaan voi ostaa mitään lisäpalveluita - kuten popin soittamista täysillä - heittelemällä 50 seteleitä kojelaudalle (tätä on joku yrittänyt). Huorat on erikseen. Toki kuljetukseen sisältyy palvelu ja siihen sisältyy toivotun radiokanavan soittaminen tai radion sulkeminen. Minun kuljettamani auton palveluun ei kuitenkaan kuulu mikään, joka vaarantaa asiakkaan turvallisuuden. Ja sen vaarantaa ihan takuulla 100 desibelin volyymilla soitettu speedmetal, joka nostaa adrenaliiniani ja vie huomiotani liikenteestä. Tätä eivät taas jurpojuopot ymmärrä. En myöskään ymmärrä näitä 7 km:n tyyppejä. Eikö sitä nyt pärjää kymmentä minuuttia ilman tiettyä poppia? Räjäyttäkää tärykalvonne vaikka iPodilla, mutta minua ei kiinnosta teidän musiikkinne. Sama kuin asiakas alkaisi tuputtaa minulle ostamaansa jurrikebabia: "Eiks ookin hyvää!? Tää on mun lempparia! Ota lisää! Vielä mahtuu!"

Kyydissäni ei siis luukuteta jatkossakaan. Radio on hiljaa tai sieltä soi "taksivolyymilla" joku mahdollisimman neutraali kanava.

Jos ääntä haluatte käyttää, niin käykääpä uurnilla sunnuntaina. Vaihdoin mainosbanneriin blogosfäärin ehdokkaan, koska Google Ads tuppasi suosimaan karsastamani puolueen ihmisiä.

Ai niin, jatkossa vain Bloggeriin rekisteröityneet voivat kommentoida tätä blogia. Jos ne oksentelevat kommentoijat vaikka pysyisivät poissa kyydistä.