Tekisi taas mieli räkyttää ainakin kymmenestä asiasta, mutta valitaan yksi.
Mikä helvetti siinä on joillekin ihmisille niin kummallista, että taksikuski ei tiedä hetikohta tarkalleen sitä omaa pikku kotiosoitetta? Minä olen ajanut tähän mennessä ehkä 3000-4000 kyytiä. Tampereella lienee katuja kolmisentuhatta? JOS siis olisin ajanut pelkästään Treen kyytejä ja JOS jokainen asiakas olisi mennyt eri kadulle, olisin periaatteessa voinut käydä jokaisella kadulla kerran. Mutta kun se ei mene niin. Arvioisin noin lonkalta, että 70 % asiakkaista kulkee 30 %:iin katuosoitteita. Niin että jos en tiedä jotain Pällikujaa jossakin Treen naapurikunnassa, niin onpa v*tun ihme... Se ei myöskään tarkoita sitä, etten osaisi ajaa oikeaan kaupunginosaan neuvomatta. Jotkut aloittavat sen "seuraavasta oikealle/vasemmalle" -rumban heti kun selviää, ettei se oma pikku kadunpätkä ole kuskille tuttu. Vaikka matkaa olisi vielä 20 km. Se ei myöskään tarkoita sitä, etten kykenisi tarvittaessa lukemaan karttaa. Vaikka hra/rva asiakas ei pystyisi itse keskittymään liikenteessä kuin siihen mahdollisimman herkkään kaasun painamiseen ja ratti sylissä -ajamiseen, niin ehkä joku muu pystyy. Fiksu kuski KYSYY neuvoja, jos tarvitsee. Piste.
Jälkipuheena sille Turusta Treelle muuttaneelle opiskelijapoikaporukalla, jonka heitin viime yönä Hervantaan ja jotka pahoittelivat rumia puheitaan. Ei se mitään. Minkäs ihminen murteelleen mahtaa.
16 kommenttia:
Asun maalla. On tullut tavaksi kertoa ajo-ohje, jos otan kaupungissa taksin.
Nythän maaseudullakin on katuosoitteet, mutta niin ei ollut ennen. Oli aika tarkkaan selvitettävä, minkä ladon tai kuusen kohdalta käännytään.
Tapa on jäänyt päälle. Sorry vaan.
Minäkin huomaan neuvovani ainakin tuon viimeisen käännöksen, sillä jostain syystä karttajärjestelmästä huolimatta 9,5 taksia kymmenestä ajaa risteyksen pitkäksi. Järkevän ihmisen on vain mahdotonta ymmärtää, että siitä voisi kääntyä katu.
Itsekin on tullut annettua taksille neuvoja, kun asun sudenperänrajalla.
Olin jopa vähän hämmästynyt kun aikoinaan täältä tai jostain muusta taksiblogista luin että kuskeja nyppii turha neuvominen.
Niinpä viimeksi päätin olla neuvomatta kunnes kysytään.
Sitä vaan, että ystävällisyyttään ne ihmiset niitä neuvoja antavat eivätkä ilkeyttään...
Jossain Helsingissä taasen taksikuskit joskus kyselevät mistä kautta haluan ajaa. Hämmentävä tuokin kysymys, sillä kuskihan se varmaan parhaiten tietää mikä reitti on paras. Ja näin olenkin sanonut.
Samik: Kuski voi tietää tai ainakin arvata, mutta asiakkailla on joskus hyvinkin piintyneitä mielipiteitä asiasta. Ja auta silloin armias, jos kuski valitsee omin päin asiakkaan mielestä väärän reitin. :)
Kuvittelisin, että taksin pitäisi aina ajaa lyhintä reittiä myöden, eikä se aina ole nopein. Asun Itä-Helsingissä I:n sisäpuolella, lentokentälle voisi ajaa kolmea tai ehkä neljää melkein yhtä pitkää reittiä (matkassa taitaa olla eroa alle 300 metriä) myöden. Makuasia, mutta Pihlajamäki sightseeing on nähty vasta kerran. ;)
Helsingissä on aina välillä liikenne sekaisin, joskus Asemin aikaan jokainen taksikuski kirosi kokouksen ja sen järjestäjät alimpaan helvettiin. Riskillä Mannerheimintie veti, tai sitten ei. Mennessä kysyttiin, mitä kautta mennään, ja arvelin että Paciuksenkatu olisi se oikea, ja vetihän se. Takaisin päin tullessa ei kysytty, Mannerheimintie ei vetänyt, eikä vetänyt Topeliuksenkatukaan. Kun kuski yritti vetää oikopolkua siellä oli joku hymynaamainen sinipukuinen setä vastassa. Olisi säästynyt paljolta vittuilulta jos olisi kysynyt mitä reittiä ajetaan.
Ymmärrän vitutuksen, mutta silti näitä lukiessa joskus tuntuu, ettei asiakas voi kerta kaikkiaan missään tilanteessa tehdä mitään oikein.
Tässä taas osa puhuu aidasta ja osa aidanseipäästä. Kirosin kirjoituksellani ääritapauksia, jotka aloittavat neuvomisen Keskustorilta, kun olen myöntänyt jonkun pikkukujan Nokialla olevan minulle vieras. Jos asiakas tietää sen viimeisen risteyksen olevan hankala, niin sen neuvominen on varmasti tarpeen.
Samik, ihan varmasti kiltteyttään ihmiset neuvovat. Mietipä kuitenkin omalle kohdallesi, että työpöytäsi äärellä olisi harva se päivä heebo, joka sanoisi: "Tietokone käynnistyy muuten tuosta painikkeesta - se siinä oikealla, noooin. Kirjoita tuohon käyttäjätunnuksesi. Hyvä, hienosti meni. Ja vielä salasana. Muistatkos vielä? Hyvinhän se sujuu! Jne..." Eikös olisi kilttiä..?
Reittivalinnat aiheuttavat sen verran sanomista, että helpommalla pääsee, kun kysyy asiakkaan mahdollisista toiveista.
random: Asiakkaan rooli on helppo.
- Sanotaan autoon istuessa katuosoite, kaupunginosa ja/tai paikkakunta.
- Istutaan hiljaa tai jutellaan niitä näitä.
- Autossa ei syödä, juoda (ilman lupaa), tupakoida tai naida.
Näillä säännöillä tullaan jo aika hyvin juttuun.
Fiksu kuski kysyy neuvoa, mutta kun aina ei voi tietää onko omalle kohdalle sattunut fiksu vai vähemmän fiksu tapaus. Kuitenkin asiakas maksaa sen kirtoajelun. Omalle kohdalle sattui vähän aikaa sitten aika kallis sightseeing, kun jostain käsittämättömästä syystä kuski valitsi Tuusulantien Lahdentien sijaan...
Viittaan edellisen kommenttini kolmanteen kappaleeseen... Huoh...
Eräs kommentoija poisti äsken viestinsä, joka päättyi seuraavasti: "Te olette kuitenkin palveluammatissa. Live with it."
Joo, ja tämä blogi on olemassa sen takia, että voin tänne purkaa kokemuksiani ja tuntemuksiani. Äärimmäisen negatiiviset ja positiiviset hetket ovat erittäin pieni osa työtä, mutta jäävät parhaiten mieleen ja tallentuvat tänne. Tuskin tätä blogia lukisi kukaan, jos kirjoittaisin tänne keskivertoasiakkaasta: "Mies nousi kyytiin rautatieaseman tolpalta. Sillä oli harmaa matkalaukku. Halusi Hervantaan Opiskelijankadulle. Juteltiin ilmoista. Kysyi, onko talvirenkaat jo alla. Vastasin, että nastoilla. Maksoi kortilla."
Jatkan siis valitsemallani linjalla. Live with it.
Okei, ehkä nyt ymmärrän paremmin nyppimisen kohteen. En ole koskaan opettanut taksikuskia ajamaan Kangasalle...
Ja kyllä muuten IT-alallakin on asiakkaiden joukossa monenlaisia asiantuntijoita ja neuvojia :-)
Ei kaikki kuskitkaan niin ihme fiksuja oo. sä tietty oot.
säähän voi kuules jormanen tumpata vaikka läpees... täällä Tampereella on muutama ulkomaalais syntyinen taksari ja he ovat kaikki erittäin fiksuja ja mukavia.
noh, mutta sä ootkin varmaan jostain saatanan perähikiän perämettästä kotosin...
Sellainen GPS laite taksissa takaa aika helposti sekä asiakkaan, että kuskin tyytytväisyyden. :) Kun ei tiedä kadun sijaintia, sen voi naputella ruudulle, ja johan löytää perille.
Ainakin meidän hankala osoitteemme on löytynyt aina GPS:llä, vaikka on entuudestaan kuskeille vieras. Ja sen viimeisen (käsittämättömän) käännöksen roskisten välistä pihaan olen tupannut neuvomaan. Hyvin on pärjätty.
Kiitos mainiosta blogista btw. Olen itsekin palveluammatissa ja hämmästelen jatkuvasti sitä, kuinka monet ihmiset kuvittelevat että se tarkoittaa sitä että minua on oikeus kohdella miten vaan... Että kun kerran on palveluammatissa, mistään ei saa valittaa tai kokea pahaa mieltä, kun kaikessa asiakas on kuitenkin AINA oikeassa.
"Sellainen GPS laite taksissa takaa aika helposti sekä asiakkaan, että kuskin tyytytväisyyden. :) Kun ei tiedä kadun sijaintia, sen voi naputella ruudulle, ja johan löytää perille."
Voi kun ne toimisikin noin vesitiiviisti :) Meidän tielle GPS-laite ei osaa - tai osaa, mutta pidentää matkaa 500 metrillä kierrättämällä kaikki (myös taksit) muiden naapuripihojen "läpi", kun säästäisi aikaa (ja hermoja, myös naapureiden) ajattaa lenkin toista päätä, jossa talomme on ensimmäisenä.
Olen jossain muualla kommentoinut tätä GPS-juttua ja kommentoin taas. Taksin GPS EI NEUVO MITÄÄN - ei ainakaan Treen aluetaksin! Se merkitsee kartalta osoitteen sijainnin ja näyttää kutakuinkin siltä kuin mikä hyvänsä paperikartta. Jos kartassa on virhe (tienpätkä puuttuu, pyörätie näyttää kartalla ajotieltä, jne.), virhe johtuu kartan tulkinnasta, ei minkään härvelin neuvoista.
Lähetä kommentti