On meneillään vuoden mielenkiintoisin aika näissä hommissa. Jo puolilta öin saa tarkkailla ihmisiä (lue: ilmaista viinaa juoneita amatöörejä), että onko odotettavissa auton sisäistä laatoitustoimintaa. Naisporukat ovat riehakkaita, kun taas miehet löytävät sisäisen luolamiehensä juotuaan rähinäviinaa työpaikan skismojen päälle.
Eilen oli yllättävän mukavaa porukkaa liikkeellä. En joutunut seuraamaan kuin yhden jonotappelun, enkä heittämään kuin yhden luolamiehen ulos autosta. Siellä pikkujoulujen viimeisillä hetkillä voisi ottaa huomioon muutaman asian:
- Jos ne pikkujoulut on pakko pitää tähän hulluun sesonkiaikaan ja sinne on pakko lähteä, niin kestetään sitten myös se jonottaminen. Me olemme koko vahvuudella ajossa ja teemme parhaamme.
- Jonottamista voi lyhentää valitsemalla tolpan oikein. Tampereella ei kannata notkua ruuhkaöinä Keskustorin, Koskipuiston tai Sokoksen tolpalla (paitsi jos haluaa kokea autenttisen pikkujoulujonotustunnelman). Ilvekseltä kannattaa ehdottomasti kävellä linja-autoasemalle.
- Koitetaan hillitä se sisäinen luolamies siellä jonossa. Jos taksin paikalla ollessa alkaa tappelu, kukaan ei pääse kyytiin ja hyvässä lykyssä autot välttelevät ko. jonoa pitkään, kun paikalta häipynyt kuski ilmoitttaa tilanteesta ulaan.
- Hillitään se sisäinen luolamies myös siellä taksissa, tai kotimatka voi yllättäen katketa. Eilen autosta poistamani kaveri ei tykännyt, kun nostin hänen sammumassa olevan kätensä pois aivan villinä vinkuvan kortinlukulaitteen näppäinten päältä. Itselläni ei adrenaliinitaso edes noussut. Aivan turha jätkä.
- Ja lopuksi... ÄLKÄÄ herranjumala yrittäkö pysäyttää taksia hyppimällä tielle eteen. Teiltä lähtee henki ja kuski saa sydänkohtauksen. Muutenkin on niin turhaa yrittää saada käsipystyä kaupungista päin tulevalta autolta. Kaupunkiin palaavilta autoilta on joku mahdollisuus saada kyyti, jos olette kävelleet hyvän matkaa pois keskustasta. Fiksuinta on tällöinkin tilata se mittari keskuksesta. Ihmiset kun huitovat tien varsilla kovin monista syistä...
Vielä loppuun hymyssä suin yksi kommentti: Te, jotka sanotte taksikuskille, että miten sä kestät meitä, tää meidän porukka on ihan kauhee. Ne oikeasti kauheat asiakkaat eivät koskaan sano noin. Ne eivät ymmärrä olevansa kauheita.
5 kommenttia:
Moi, oletkohan huomannut että rss/atom-feed blogistasi ei ole toiminut aikoihin? Viimeinen näkyvillä oleva kirjoitus on päivätty heinäkuun 6., "tv on orjani".
Joo, otin ihan tarkoituksella pois, kun tuo sössi jostain syystä googlen hakutuloksia. Saatan jossain vaiheessa laittaa taas kokeeksi toimintaan, jos tuo koetaan tärkeäksi.
Minua valisti Itsenäisyydenkadulta Prahan kulmilta kaupunkiin päin menossa ollut taksi, joka poimi meidät käsipystyt pois sateesta, että teitä on kielletty ottamasta käsipystyjä niin lähellä keskustaa. Otti kuitenkin, kun oli kiva ja kaikin puolin ykkönen taksimies.
Miten on? Minne asti Itsenäisyydenkatua ylös pitää kävellä, jotta näkee ensimmäiset vapaan taksin valot?
Itsenäisyydenkadulta en välttämättä itse ottaisi ruuhkayönä käsipystyä, sillä lähistöllä on Tammelan puistokadun sekä Kalevan puistotien tolpat. Käytännössä siis vasta Teiskontieltä tai Sammonkadulta pääsisi kyytiin. Poikkeuksena ehkä säälittävän oloiset amatöörit. ;-)
Vapaavalo päällä en kulje lainkaan viikonloppuöisin. Muuten se unohtuu päälle myös keskustassa.
Heip.
Kiitos tarinoistasi ja pohdinnoistasi, varsin mielenkiintoista oli lukea.
Näin asiakaspalvelijana yksi pointti mietitytti, siis toistuvat kysymykset ja kommentit yms. Sama asiahan löytyy miltei kaikesta asiakaspalvelutehtävästä.. Joka ikinen aamu hotellin respasta kerrotaan milloin aamupala on ja missä, miten kirjaudutaan ja millä tavalla. Hölmöt kysymykset seuraavat toisiaan, se on miltei ammatinvalintakysymys.
Sinä kuulet kysymyksen tuhannennen kerran, asiakas voi esittää sen ensimmäisen kerran elämässään. Jos asiaan ei osaa suhtautua (en väitä ettetkö sinä osaisi :), onko töissä väärällä alalla?
Lähetä kommentti