keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2006

Ihmismäinen poika

Vaikka juttuja kusipäistä asiakkaista riittää ja niitä paljon kerrotaan, pitää muistaa, että suurin osa kyyditsemistämme ihmisistä on ihan tavallisia tallaajia. 90% keikoista häipyy välittömästi mielestä. 7 % on älyttömän mukavia ihmisiä, jotka jäävät mieleen ja 3 % on niitä ikäviä tapauksia.

Millainen on sitten mukava asiakas? Siihen en osaa tyhjentävästi vastata, mutta arki-illan ihannebaarikärpäsasiakkaan osaan kyllä kuvailla. Eilen nimittäin sellainen istui kyytiini. Siististi pukeutunut, humalatilasta huolimatta hyvin käyttäytyvä mieshenkilö. Istui takapenkille pelkääjän paikan taakse. Osoitteen hän antoi maakuntaan, n. 50 euron kyyti oli tiedossa. Heti kaupungista ulos päästyämme mies nukahti. En yleensä pidä uusista Yön kappaleista, mutta vähän hymyilytti kun Olli Lindholm lauloi takapenkin kuorsauksen säestämänä: "Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan ennen kuin loppuun iltasadun saan.." "Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää. Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan."

Perillä mies havahtui kotipihassaan: "Ai, jokos ollaan perillä? Olipas tasainen kyyti." Voi kun useampi kännikyyti olisi tuollainen...

4 kommenttia:

vintti kirjoitti...

Mies -ja humalainen mies parhaasta päästä. Nukkuva :-)

Anonyymi kirjoitti...

Pakko mainita, tuo Yön biisi ei todellakaan ole uusi, vaan se on "ihmisen poika" vuodelta 1994

nainen ratissa kirjoitti...

:-) Pakko mainita, että kaikki 80-luvun jälkeen tehdyt Yön biisit ovat minulle uusia. Olin 15-vuotiaana armoton Yö-fani, mutta en koskaan lämmennyt tähän Yön aikuisempaan linjaan.

minh kirjoitti...

Kun olin Helsingin keskustan baarissa töissä ja yöllä otettiin aina kimppakyyti kotiin muiden työntekijöien kanssa(joskus matkalla saatettiin heittää joku kantis kotikulmilleen), sain jatkuvasti kuulla taksikuskeilta, että baarityöntekijöiden kuskaaminen viikonloppuöisin on kuin levähdystauko. Kun ovat selvinpäin, tietävät minne mennä ja mitä kautta kannattaa ajaa, jättävät tippiä ja juttelevat mukavia tai ovat hiljaa. Mieleen nousi usein kysymys, että ovatko keskustan viikonloppuyöasiakkaat sitten niin kauhean rasittavia? Yksi vakkarikuski sanoi, että suomalaiset eivät osaa olla taksiasiakkaina. Änkeävät eteen, neuvovat kuskia, valittavat hinnoista tai vähintään kertovat elämäntarinansa kuskille...

Onko näin?
-minh-