Öinen stressinsietokykyni ei ole aivan niin hyvä, kuin olen luullut. Eilen pubin edestä kyytiin nousi kaksi miestä. Viereeni istunut oli aivan outo. Puhui kaikki asiansa HUUTAMALLA. Alkuun suht normaaleja juttuja, mutta se hiivatin HUUTO. Takapenkin miehen antamasta osoitteesta ja muista jutuista en tahtonut saada selvää. Lopulta kaksi miestä huusi kilpaa - ja minulta meni pasmat sekaisin. Matka oli lyhyt, mutta ajoin harhaan. Tämän jälkeen takapenkin mies neuvoi joka mutkan... Matkan aikana huutamalla esitetyt kysymykset muuttuivat henkilökohtaisiksi ja minä ärsyynnyin. Vastailin erittäin lyhyesti ja tylysti - täysin vastoin tapojani. Määränpäässä takapenkin kaiffari vielä heitti, ettei moisesta kyydistä kyllä kannattaisi mitään maksaa. Maksoi kuitenkin ja minä kaasutin provosoivasti hittoon paikalta. Onneksi moisia häröjä ei osu usein kyytiin.
Muuten yössä oli taas vaihtelua viikonlopun baarikärpästen kuskaamisen jälkeen. Roudasin mm. kokonaisen perheen (äiti, isä ja neljä lasta) TAYS:aan synnytysosastolle. Keskustorin tolpalla taas luokseni tuli mies, joka pyysi soittamaan paikalle poliisin "oman turvallisuutensa tähden". Mies näytti aivan Jammu Siltavuoren nuoremmalta versiolta. Poliisi saapui ja pelasti miehen joltain - ehkä itseltään.
2 kommenttia:
Et ole ainoa, jonka sietokyky pettää yöllä. Varsinkin aamuyön tunteina on pinnani pettänyt oikein kuuluvasti. Tämän homman avulla oppii tuntemaan itseään yllättävän laajasti. Tunneskaalan vaihtelut voivat olla rajuja yhden vuoron aikana. Ja aina uuden asiakkaan istuessa autoon pitäisi olla taas neutraali itsensä.
Ammattitaidon perään saa nykyään kyllä useammallakin alalla kysellä. Ei sen esilletuomisesta saisi loukkaantua, vaan ottaa opiksi.
Lähetä kommentti