Kaksi kaverusta matkusti samaan suuntaan kyydilläni. Toinen jäi pois, kun mittarissa oli tasan kymppi.
A: "Mä maksan tähän asti. Tässon kymppi."
Yleensä ehdotan näissä tilanteissa, että antaa sille viimeiselle asiakkaalle sen rahan. Silloin minun ei tarvitse sählätä mittarin kanssa tai alkaa vähennellä perillä jo maksettuja summia. Matka jatkuu ripeästi ja kaikki ovat tyytyväisiä - yleensä. Nyt miehet alkoivat käsittämättömän selvittelyn.
A (B:lle): "Ööö... Siis tässön tää mun kymppi. Sä annat nyt siis varmaan mulle jotain..?
B: "No tässon 20 euroo. Riittääks se?"
A: "En mä tiedä, kysytään kuskilta."
Tässä vaiheessa olin aivan kysymysmerkkinä poikien hääräämisestä. Seteleitä vaihdeltiin ees taas. Hommassa ei ollut päätä eikä häntää.
Nainen ratissa: "Kröhöm! Mitäs jos nyt ottaisitte omat setelinne takaisin haltuun...noin, hyvä. Nyt A antaa B:lle kympin ja olette sujut.
Miehet tekivät kuten neuvoin, ja herra B jatkoi kanssani matkaa.
B: "Siis mä en nyt ymmärrä. Siis mä sain kympin vaikka kaveri lupas maksaa oman matkansa... Mittarissa on nyt 12 euroa.. Mitä mä oikein nyt joudun maksamaan, kun sulle ei ole maksettu vielä mitään?"
Nainen ratissa: "Siis sehän on ihan sama saiko sen kympin sinä vai minä. Nyt se kymppi on sinulla ja sinä maksat koko reissun perillä."
B: "Mutta mä jään tässä nyt häviölle, vai kuinka? Mä en nyt ymmärrä..? Miten mittarissa on yli kymppi, vaikka mun kaveri makso jo oman matkansa?"
Nainen ratissa: "Se on sinulla se kaverin matkan hinta - se kymppi."
B: "Mut mä en tajuu..."
Kehittyyköhän sitä joskus sellainen superihmistutka, mikä kertoo joka asiakkaan kohdalla miten kannattaa toimia, jotta välttyy säätämiseltä.
5 kommenttia:
Ihmiset on niin rasittavan tarkkoja rahoistaan välillä. Itse ainakin tuollaisessa tilanteessa vaan heittäisin kaverille jonkun setelin ja antaisin asian olla, vaikka se ei nyt menisikään ihan täysin tasan. Ja samoin jos kaveri antaisi omasta osuudestaan jonkun rahan, niin olisin vaan tyytyväinen. Ihme säätäjiä.
Joskus se ala-asteen matikka vain on liian vaikeaa (niin kuskille kuin asiakkaallekin). :)
Itselläni on tapana aina näppäillä se 4-2-E-E-1 ja jatkaa matkaa 0 eurosta kun näitä jakoja tulee, ei tarvi sitte selostaa asiakkaalle miksi mittarissa on yli kymppi vaikka tuo poisjäänyt jo antoi sen kympin.
Tuohon sunittiin kun ei toimi tuo Semelin 4-2-E-E-1.... siinä se menee noin 10 painallusta hankalammin...
mutta nää on näitä pässejä, aina niitä jostain osuu kohdalle. Parhaat vielä väittää lopussa että kuski yrittää huijata..
No huh! Tuo Semelihän on näköjään aivan huippulaite käytettävyyden osalta. En sano enää mitään tästä asiasta. :)
Tulee ihan muistoja satunnaisista sunnuntaiaamuista. Yhtälöön pitää lisätä myös kavereiden kesken illan tarjoiluista koituneet velat ja saatavat. Ja tätähän ei mitenkään voi jättää seuraavaan päivään. :)
Lähetä kommentti