Nainen ratissa

Sairasta maksamista

2011-02-20T13:04:00.003+02:00

Tuli tässä eräs "sairaskuljetus" mieleen vuosien takaa. Kyytiin tuli vanhempi pariskunta kotiosoitteesta. Miehellä oli voimakkaita rintakipuja. Olin tuore taksikuski ja minua pelotti, että mies kuolee kyytiini. Hän piteli muutaman minuutin välein rintaansa tuskissaan ja HUUSI. Vaimo vaikeroi takapenkillä hädissään ja pohti, olisiko sittenkin tarvittu ambulanssi. Mietin hiljaa mielessäni, että olisi, mutta myöhäistä, ja painoin kaasua.

Jos kuvittelisin itseni tuollaiseen tilanteeseen taksiasiakkaaksi, elämän ja kuoleman rajalle, heittäisin varmasti ensiavun ovella kuskille riittävän ison setelin ja ryntäisin terveydenhuollon hoteisiin saamaan apua. Mies maksoi kuitenkin kyydin yhdistelmäkortilla. Kun oli selvillä, että nyt on hätä ja kiire, painoin summan suoraan pankkikortin puolelle sen enempää kyselemättä. Virhe.

Mies: "Siis mitä? Menikö se jo? Laitoitko sen pankin puolelle? Kun olisi pitänyt laittaa luotolle? Menit laittamaan pankille?! Voi jumalauta!!"

Pyytelin anteeksi häkellyksissäni. Mies näytti unohtaneen sillä siunaaman sekunnilla rintakipunsa. Tuon tapauksen jälkeen olen aina kysynyt maksun yhteydessä kaiken oleellisen, vaikka tyyppi korisisi kuolintuskissaan. Tilatkoon amblanssin, jos on oikea hätä.

Rypytön marraskuu

2010-11-20T15:27:00.007+02:00

Kun aloitin tämän blogin, tuolla kuvauksessa taisi lukea "Taksikuskiksi ryhtynyt kolmikymppinen nainen tilittää..." No, aika kuluu, ja olen ottanut iän näkyviltä aikoja sitten.

Iästä tulee kuitenkin usein puhetta, varsinkin miesasiakkaiden kesken - tavalla tai toisella. Kesän valossa minut käsitetään suht ikäisekseni, mutta syksyn ja pimeän tullen on ihan kivaa, kun luulevat minua reippaasti nuoremmaksi. "Tuon ikäinen tiedä, mikä Dingo oli." "Sä varmaan teet tätä opiskelujen ohella." "Onko tää sun isin taksi?"

Vaan viime yön viimeinen asiakas - minua kymmenisen vuotta nuorempi mies - oli ihan paras ja pelasti rattinaisen raskaan pikkujouluyön.

Mies: Sulla on ollut tänään pitkä vuoro... 8 tuntia?
NR: Joo, kutakuinkin. Ja se on lyhyt vuoro, huomenna on 12 tuntia.
Mies: Hirveitä vuoroja! Teet yötöitä paljon?
NR: Jep.
Mies: *hiljaista tuumimista* Tietsä... Se vanhentaa sua. Yötyö on silleen rankkaa.
NR: No en mä nyt tiedä. Entisessä elämässä mä heräsin kuudeks aamulla duuniin ja mulle se oli paljon rankempaa, kun oon tällanen yökyöpeli.
Mies: Mä teen tällä hetkellä sellasta duunia... Minkä ikänen sä oot?
NR: Neljäkymmentä.
Mies: TÄH! ETKÄ OO!
NR: *nauraa* Joo-o. Viis vuotta oon tätä tehnyt, eli ei tää sit ilmeisesti kaikkia vanhenna.
Mies: Just, siis oho... Siis mä luulin, että sä oot rupsahtanut 25-vuotias!

Ihan uusi ehdotus

2010-05-17T17:12:00.003+03:00

On se vaan edelleen sitkeässä se ennakkokäsitys, että taksinkuljettaja on mies. Tämä tuli taas esiin viikonlopun taksijonossa.

Taisi olla illaan viimeisiä jononhäntiä. Kello läheni viittä ja jäljellä oli vain riehakkain porukka. Nuori mieshenkilö ei meinannut malttaa jättää kesken huulenheittoa noustessaan autoon, vaan peruutti itsensä etupenkille ja huusi kavereilleen: "Me lähetään ny taksikuskin kanssa kattomaan pilluja!"

Vastauksia tyhmiin kysymyksiin, osa 1

2010-01-30T16:15:00.002+02:00

Humalainen miesasiakas: "Mikä auto tää on?"
Nainen ratissa: "Taksi!"

Miehen naisystävä huutonauroi koko loppumatkan ja sen lomasta kuulin jotain vastavittuiluksi tulkittavaa miehen ininää.

Uusi vuosi, vanhat kujeet, uudet kojeet

2010-01-02T18:53:00.003+02:00

Ajattelin aktivoitua ja blogata jatkossa mobiilisti. Monesti kirjoittamisen arvoiset asiat häviävät päästä vuoron kuluessa tai viimeistään painaessa pään tyynyyn.

Yli neljä vuotta on rattia pyöritelty, mutta tietyt asiat eivät muutu mihinkään. Kuten optimaalisimman reitin dilemma. Eilen minut hakuttiin, kun valitsin reitin X reitin Y sijasta. Tänään minut haukuttiin, kun valitsin reitin Y. Kai kyse oli periaatteesta ja rouvvalla oli valmiiksi huono päivä, mutta kyllä jotenkin nyppi nostella takaluukusta Helsingin kalleimpien vaateputiikkien kasseja ja kuunnella mäkätystä kaksi euroa normaalia kalliimmasta taksimatkasta.

Senttejä

2009-11-09T06:23:00.002+02:00

NR: 10 euroa ja 40 senttiä, kiitos!
Mies: Mulla on kymppi... Vaimo, onko sulla 40 senttiä?
Nainen: Ei, mutta toivoisin, että sulla olis.

Tautisia aikoja

2009-09-27T16:10:00.004+03:00

Näinä tautisina aikoina ottaa erityisen paljon aivoon asiakkaat, jotka eivät ota huomioon muiden terveyttä. Tyypillinen tapaus on asiakas, joka juttelee etupenkiltä kavereilleen takapenkille. Pää on siinä sitten just sopivasti kääntyneenä kuljettajaa kohti ja siinä onkin mukava samalla vaikka aivastaa tai yskiä. Joiltakin lentää sylki ihan vaan puhuessa riittävän pitkällä.

Viime yönä eräs flunssainen & humalainen asiakas ällötti erityisesti. Hänen pankkikorttinsa oli sellaisessa muovisessa kotelossa (joiden funktiota en ymmärrä), jotka ovat aamuyön liikuttuneessa tilassa monelle hyvin haasteellisia. Kotelossa on siinä päällä kolo, josta korttia voi avittaa ulos. Tämä älyn jättiläinen puhui puhelimessa toinen käsi varattuna, joten hän päätti työntää kortin kotelosta kielellään. Olipa todella ihanaa vastaanottaa kuolainen maksuväline.

Jossain vaihessa puhuttiin, että taksinkuljettajalla olisi oikeus kieltäytyä kuljettamasta H1N1-virusta sairastavan henkilön kuljettamisesta. Just. Sikainfluenssan kantajathan merkataan punaisilla nauhoilla ja kuljetetaan Viikinsaareen kuolemaan...

Illan lyhin kyyti...

2009-09-10T13:22:00.002+03:00

...joka jäi ilman ihan kaikenlaista kyytiä.

NR: "Moro."
Mies: "Moro. Mennäänkö n*ssimaan jonnekin pimeälle parkkipaikalle?"

Ei tarvii seota

2009-09-07T16:44:00.003+03:00

Kaarsin hiljaisen arkiyön aamuyön tunteina rautatieasemalle kärkkymään asiakkaita pohjoisen junasta. Tolpalla pyöri nuorimies taksilta toiselle kysellen jotain. Tinkaaja, ajattelin ja kaivoin rypistyneen Iltalehden penkin alta. Sälli liikehti hermostuneesti ja lähti lähestymään autoani. Olin jo valmiina tiuskaisemaan, että ihan turha yrittää.

"Hei, oisko sulla -töks töks?" Tyyppi heilui ja osoitteli omaa päätään kohti.

NR: "Siis anteeks mitä?"
Tyyppi: "Siis niinku TÄDÄÄ ja TSUIHTSUI kato niinku poks".
NR:???
Tyyppi: "Mitä sä et nyt tajuu?! Siis stidei, stendarii!" *osoittaa röökiä kädessään*
NR: "Ai tulta. Mä en kuule polta."
Tyyppi: "Hei älä oo tollanen. Hei kato tähän niinku tsuih ja puih."
NR: "Sori, mulla ei ole tulta."
Tyyppi: "Mitä sä meinaat? Mä haluisin däpädäpä ja niinku." *heiluu röökinsä kanssa ikkunan välissä*
NR: "Mulla EI OLE tulta! NO FIRE! NICHT LICHT! CAPICHE?!"
Tyyppi: "Okeii... Ei tarvii seota.." *poistuu katsoen epäluuloisena taakseen*

Ehdotuksia, osa 512

2009-08-25T16:19:00.005+03:00

Yöt ovat nykyään pitkiä ja väsyttäviä, kun asiakkaiden määrä on tämän laantuman takia vähissä. Juuri sellaisena yönä nainen ratissa torkkui eräällä keskustan tolpalla.

Nykyään sitä hiffaa ihmisen kehonkielestä jo 100 metrin päästä, että tuolla tulee asiakas. Vaikka kävelisi väkijoukon keskellä. Tämän näin jo kaukaa. Sellainen sliipatun, vähän ruotsalaisen oloinen mies. Sellainen, joka tulee baarissa iskemään jollain todella imelällä lausella ja jota odottaa kotona puudelivaimo.

Mies kipusi kyytiin ja arvasin hänen olevan koko matkan hiljaa, sillä tuollaiset miehet katsovat taksareita ja tällaisia persjalkaisia hämäläistätejä sillä tietyllä ylenkatseella. Siksi olin perusteellisen hämmästynyt lauseesta, jonka kuulin perille päästyämme: "Onko sulla kiire?" Okei. Tätä en ollut koko kesänä kuullutkaan. Pelimiehet ovat olleet kesälaitumella, mutta nyt ne ovat palanneet kaupunkiin. Vastasin viileästi ja inhonsekaisin tuntein minulla olevan tulenpalava kiire. "Ajattelin vain, että joisit varmasti mielelläsi kanssani kupin kahvia."
Rattinaisen suomennos: "Kun täällä öisin kehtaat hillua, niin sinulle on varmasti kunnia vastaanottaa pikapano tässä töiden lomassa näin jumalaiselta mieheltä." Hillitsin mieleni ja kieleni, ja kerroin kohteliaasti jatkavani töitä. Miehen kommentti jatkoi silllä linjalla, mistä koko olemus viestitti: "Se on kyllä sitten sinun häviösi." Tyypin kävellessä pitkin pihatietä, sain deja vu'n... Kyllä, tämä sama lima on ehdotellut minulle joskus aiemmin.

Ihmettelen vain, miten nuo jaksavat. Tunnustaako joku? Onko joku naistaksari joskus lähtenyt tuntemattoman kanssa iloisesti loikkien "kahville"?

Milloin taksikuski tietää olevansa yliväsynyt?

2009-05-27T01:39:00.002+03:00

Tulee suhteellisen tyhmä olo, kun yllättää itsensä kotiovensa ulkopuolelta painamassa epätoivoisesti Volvon avainten unlock-näppäintä...

Keskusteluita, joita en koskaan uskonut käyväni, osa 1

2009-05-24T05:58:00.001+03:00

Lumikki: "Mahtuuko sun autoon Lumikki ja neljä kääpiötä."
NR: "Valitettavasti tää on vain neljän kääpiön malli."

Vaarallinen työ

2009-05-06T06:10:00.003+03:00

Aika usein kuulen naisasiakkailta seuraavanlaisen kysymyksen: "Eiks tää oo vaarallinen tää taksikuskin työ, siis niinkun naiselle? Mun mies ei ainakaan antais mun ikinä ajaa öisin taksia."

Vastaus: On. Vappunakin sain tosi pahan paperiviillon kuittien kirjoitusalustasta oikeaan etusormeen. Ei ollu kiva. Että en voi suositella.

Vaikeneminen ei olekaan kultaa?

2009-03-24T12:21:00.004+02:00

Ihan tavallinen, nuori pariskunta nousi autoon. Koska kyse oli 20-25 -vuotiaista, nainen meni takapenkille ja mies tuli viereeni istumaan (en edelleenkään ymmärrä, miksi tämän ikäiset lähes poikkeuksetta tekevät näin). Matka meni ihan normaalisti, hiljaisuuden vallitessa, koska pariskunta ei vaikuttanut olevan erityisesti juttutuulella. Eivät keskustelleet edes keskenään. Olin siis matkan aika lailla omissa ajatuksissani. Perillä normaali maksutapahtuma ja yllättävä kommentti mieheltä: "Kiitos ja parempaa päivän jatkoa." Siis mitä!? Olin niin hämmentynyt, etten ehtinyt kysyä, mitä mies tarkoitti. Olivatko mahdollisesti tottuneet suulaampiin kuskeihin tai jotain. Tai sitten mies halusi tarkoituksella antaa iltaani jotakin mietittävää. Outo juttu joka tapauksessa.

Miksi tämän suht merkityksettömän tapauksen kirjoitin? Koska piti jotain kirjoittaa täytteeksi pyynnölleni, eli löytyisikö joltakin rattinaiselle ylimääräistä Spotify-kutsua, pliis? Sähköpostiosoite löytyy tuosta oikeasta laidasta.

Edit: Kiitos, Spotify käy ja kukkuu!

Pitkät piuhat

2009-03-23T07:02:00.005+02:00

NR:*pysähtyy kolmen kiivaasti huitovan naisen kohdalle keskustan liepeillä* "Iltaa! Oletteko tilanneet taksin?"
Yksi naisista: "Juu, kyllä ollaan" *lähtee kipuamaan kyytiin*
NR: "Valitettavasti minä en siinä tapauksessa voi ottaa teitä kyytiin. Tilaamanne auto saapuu varmasti tuota pikaa."
Toinen naisista: "Siis mitä.. Siis miten niin et voi? Miksi sä sitten pysähdyit?!"
NR: "Pysähdyin, kun näin teidän heiluttavan ja arvelin teidän yrittävän saada lennosta taksia."
Kolmas naisista: "No miksi sä et voi ottaa meitä kyytiin!?"
NR: "No kun en ole se tilaamanne taksi!"
Toinen naisista: "No minkä helvetin takia sä sitten pysähdyit?!"
NR: "No kun te heilutitte!"
Kolmas naisista: "No miksi sä et ota meitä kyytiin?"
NR: "Koska teidän tilaamanne taksi on tässä varmasti ihan kohta!"
Toinen naisista: "En kyl tajuu, miks sä sitten pysähdyit?!"
NR: "Koska te HUIDOITTE JA HEILUTITTE!!"
Kolmas naisista: "No miks se on niin vaikeeta ottaa meidät kyytiin, häh?!"
NR: "Koska EN OLE tilaamanne taksi, joka näyttää onneksi... juuri saapuvan."
Eka naisista: "Hei, miks toi lähtee..?"

Money talks, bullshit walks

2009-03-21T06:39:00.005+02:00

Mies kumartui katsomaan minua avoimesta pelkääjän ovesta, oli hiljaa ja tuijotti - painoi kasvoni mieleensä: "En muuten sitten enää ikinä tule sun kyytiisi. Kiitos ja hyvästi!" Hymyilin kauneinta hymyäni: "Kiitos ja oikein hyv.. *oven paiskaisu* ..ÄÄ ILLAN JATKOA!"

Viime aikoina on yleistynyt yksi ärsyttävä tapa asiakkaiden maksutavoissa. Rahat taksimatkaan haetaan kotoa matkan päätteeksi. Ne on juotu tai pelattu tai hukattu minne milloinkin, eikä mukana ole tietenkään yhden yhtä maksukorttia "kun ne voi tämmösillä reissuilla vaikka hukata". No niin voi, mutta on se vähän helevetin orpoa rahattomana pyöriä kaupungilla. Ei ole latin latia taskuissa, jee - otetaan siis taksi!

Yleensä ilmoitus rahojen hakemisesta matkan päätteeksi tulee matkan loppupuolella, jolloin kuljettajalle nousee puolimetrinen otsaan välittömästi. Aika monen asian kanssa minäkin joustan, mutta rahan kanssa en jumaliste sitten yhtään. Ja jos sen saaminen vaikuttaa yhtään epävarmalta, tämä täti muuttuu lässy-ystävällisestä niin tight arseksi, että vinkuu!

Tämän illan asiakas teki lähes kaikki "haen rahaa kotoa"-asiakkaan virheet. Yritti kaveerata kanssani oon-melkein-kollega -stoorilla, kun oli jotain autoa joskus työkseen ajellut. Sitten alkoi luetella tuntemiaan taksikuskeja, joka on todella säälittävää. Ei sentään luetellut tuntemiaan poliiseja, joka on yleensä seuraava vaihe. Sitten alkoi säälin hakeminen "oon saanut elämässäni NIIN paljon paskaa niskaan". Joo, olen asiakkaille kamalan myötätuntoinen ja kohtelias, mutta jos hakee rahaa sisältä, pitää sietää pari juttua.

1) Autoon pitää jättää pantti. Se voi olla kännykkä, kello tai vaikka tyttöystävä, mutta ilman sitä kukaan ei lähde maksamatta minnekään.
2) Mittari käy sen ajan, kun maksua noudetaan. Kyse on minun työajastani, eikä todellakaan ole minun vikani, jos asiakas juoksee ympäri huusholliaan etsimässä Henri Hippoa (onks näitä vielä?)

Asiakkaani siis otti nokkiinsa, kun en ollut hänen paras kaverinsa kovista yrityksistään huolimatta. Kehtasin vaatia kellon pantiksi ja mittarikin raksutti koko odotusajan. I'm the bitch.

Ps. Nyt kun muistan... Terveisiä minut tunnistaneelle pariskunnalle Nokialle! ;-)

Toinen virallinen salakielemme

2009-01-26T15:10:00.004+02:00

En ole joutunut puhumaan ruotsin kieltä oikeastaan ollenkaan sitten opiskeluaikojen. Tässä yhtenä iltana minulle selvisi, mihin sitä voi käyttää. Se voi olla salakieli.

Kyytiin tuli kaksi pimua kahden ulkomaalaissyntyisen nuoren miehen kera. Etupenkille istunut nainen kysyi minulta heti: "Talar du svenska?" "Ja, lite. Hur så?" heitin vastakysymykseksi. Takapenkin kundit osasivat kuulemma hiton hyvin englantia sekä jonkun verran suomea, joten nainen halusi puhua kanssani ruotsia.

Eipä siihen aikaan yöstä mitään elämää suurempia kysymyksiä käsitelty - varsinkaan ruotsiksi - mutta oli minulla hieman hymyssä pitelemistä, kun mimmi kertoi illan suunnitelmistaan, kundien ollessa takapenkillä täysin kysymysmerkkeinä: "Vi ska inte knulla med dem, bara dricka."

Täh?

2009-01-24T16:03:00.005+02:00

Kynnys blogin kirjoittamiseen on taas korkea, mutta yritän parantaa kirjoitustahtia, joten älkää vaatiko liikoja. Taso on yhtä raaka kuin ennenkin.

Annanpa teille vaihteeksi yhden idiootti-demonstraation, maustettuna yhdellä pikku lisävivahteellä. Olen asunut Tampereen seudulla kymmenisen vuotta. Silloin tällöin täällä törmää miehiin, jotka päättävät lauseensa ilmaisuun: täh? En tiedä kuuluuko tuohon kysymysmerkki, kun en ole tähän päivään ymmärtänyt, onko kyseessä kysymys, vai joku tapa heittää lauseen päätteeksi joku äänneoksennus.

Mies: Öhöhhöhöö... (tää on siis naurua...) Tuli vähän vedettyä viihteelle...öhööhhöö... Vähän repes, täh?
NR: Noo, sattuuhan sitä.
Mies: Ei ois ikinä markka-aikaan pystyny vetään tuhattakahtasataa kurkusta alas, vaan ny uppoo helposti. Siis 200 euroo, täh? Ja huomenna jatkuu, täh?
NR: Nii... (tekeepä vaikutuksen)
Mies: Sullon tuulilasissa särö, täh?
NR: Taitaa olla. (no en just kuulekaan tuota kun 10 kertaa yössä)
Mies: Ne on muuten nastoja, jokka tekee ton, ei mikkään kivet, täh?
NR: No en osaa sanoa. (mitä vitun väliä)
Mies: On on, ekkö usko, täh?!
NR: No mulle on ihan sama, vaikka ton ois tehny mummo kivireki selässä.
Mies: No etsää noin voi asiakkaalle sanoa, täh!
*hetken hiljaisuus*
Mies: Oleksää muuten naimisissa, täh?
NR: (Voi persetti. Aina kun noille alkaa vittuilla, ne alkaa pokaamaan.) En ole ja tuskin menenkään.
Mies: TÄH! Mikset muka?
NR: No miks pitäis?
*hetki hiljaisuutta*
Mies: Saisinko mää kosiskella sua... Siis en tarkota niinkun sillai oikeesti, vaan niinku pizzalle tai jotain, täh?
NR: Valitettavasti (HAH!) mä olen varattu.
Mies: Juurhan sää sanoit, ettet sää oo naimisissa, täh?!
NR: En olekaan, varattu olen.
Mies: Jaa... No hyvää jatkoo sulle avioliittoos ja hyvää yötä, täh?

Pakko käyttää taksia

2008-12-12T14:23:00.007+02:00

Olipa kello eräänä iltapäivänä jonkun tasatunnin kieppeillä, ja koukkasin toiveikkaana rautatieaseman tolpalle. Junat kun saapuvat Tampereelle tasatunnein ja silloin on tarjolla siistejä ja mukavia matkustavaisia kyydittäviksi. Paitsi että tällä kertaa tolpalle oli eksynyt matkalaukkuväen sekaan juuri sellainen tapaus, mitä ei mieluiten kyyditsisi.

Kyseessä oli ns. tulkittava asiakas. Eli niin tuhannen päissään oleva mieshenkilö, jonka kanssa tarvitaan juoppo-suomi-sanakirjaa.

Mies: "Shätsöltsä on thaas enprrrkkssll minnhhe Xxxshhhxxkadulle."
NR: "Jaa että Xxxxxxkadulle."
Mies: "Jusht nih."

Määränpään selvittyä mies jatkoi keskustelua ja hänellä oli selvästi minulle kovasti asiaa. Kun en ymmärtänyt, mies ryhdistyi ja artikulaationsa muuttui kuin ihmeen myötä selkeämmäksi, kun asia kerran oli niin tärkeä.

Mies: "Shiis te takshit olette niin jumalattoman kalliita. Ja vitthumaisiakin olette. Alotushmakshukin plaa plaa... ja kilometritaksha plaa... Huijareita... Kushipäitä...Ryöväätte rahat... Viette tuhkatkin peshäshtä..."

Aikani kuunneltuani minulla alkoi pikkuhiljaa keittää ja oli sanottava jotakin:

NR: "Anteeks nyt vaan, mutta meidän palveluja ei ole mikään pakko käyttää. Bussit kulkee ja herralla näkyy jalat toimivan."
Mies: "On mun pakko."
NR: "Ai kuinka niin?"
Mies: "Koshka mä olen juoppo."

Kauppa se on, joka kann.. tukkii liikenteen

2008-10-09T06:29:00.008+03:00

Sain kyytiini Väylät ja liikenne -seminaariin osallistuneita henkilöitä. Kun kerran paikalla oli oikein asiantuntijoita, päätin kysyä heidän mielipidettään yhdessä asiassa, jossa minusta ollaan menossa kunnolla metsään Tampereen liikennesuunnittelussa.

NR: Mitenkäs tuo Paasikiven-Kekkosentie? Olettekos perehtyneet siihen? Että mitenkä ne ruuhkat ratkaistaan?
Asiakkaat: Kapea väylä ja paikka. Hankalaa on. Tunneli.
NR: Joo, kaikki vouhkaa siitä tunnelista, mutta eihän se mitään läpimenoa ratkaise yksinään, jos siinä on edelleen useita liikennevaloliittymiä. Liikenne pysähtelee yhtenään, ja ainut joka hyötyy tunnelista on YIT rakentaessaan rantamaisemaan kovan rahan pytinkejä. Ja kukas sen tunnelin maksaa?
Asiakkaat: No sen nyt tietää, kuka sen maksaa... Vaan vaikea tuota on valoittakaan tehdä.
NR: Menkääpäs ekskursiolle Maltalle. Euroopan suurin autotiheys per henkilö, eikä juurikaan liikennevaloja. Melkein kaikki liittymät on toteutettu rampeilla ja kiihdytyskaistoilla. Homma toimii kuin junan vessa!
Asiakkaat: Tuota... Oishan Maltalla kiva käydä, mutta ei taida nuo liikennejärjestelyt oikein sopia meidän intresseihin...
NR: ????
Asiakkaat: No kun me myydään liikennevaloja...

Taksi vai ei?

2008-10-07T10:38:00.002+03:00

Päivän "taksiuutinen".

Joka ainut yö kaupungilla liikkuu ihmisiä, jotka ovat niin pää jäässä, etteivät tiedä mikä on taksi ja mikä on siviiliauto. Ystävät puhuvat, miten saavat pitää auton ovet lukossa, jos hakevat pikkujouluista miehensä/vaimonsa, kun humalaiset luulevat taksiksi ja yrittävät tunkea sisään. Taksina saan pitää pahimpaan ruuhka-aikaan ovet lukossa, kun ihmiset pyrkivät kyytiin liikennevaloissa ja säikäyttelevät siten asiakkaitani. Kerran yksi nainen jopa pillahti itkuun, kun auton ovi avattiin ja joku yritti ängetä autoon. Taksitolpalla teinit availevat jo varatun taksin ovea ja huutelevat asiakkaalleni: "Minne oot menossa!?" Eräs ystävättäreni istui kerran "taksin" kyydissä, kun äkillisen selvän hetken tultua huomasi, ettei autossa ollutkaan taksamittareita ja otti jalat alleen. Onneksi pääsi karkuun.

Että voisko pikkasen rajoittaa sitä kännäämistä? Ihan sen verran, että löytyis joku alkeellinen järki ja käytöstavat tähän touhuun. Katsotaan, onko siellä auton katolla yleensäkin se banaani eikä temmota vieraiden autojen ovia auki, vaan mennään sinne tolpalle odottamaan vuoroa - tai saamaan turpaansa, jos kerta ollaan niin perseet. Sekin voi olla joskus ihan hyvä opetus.

Niin taksikuski vastaa...

2008-09-29T16:39:00.002+03:00

Olen lopen kyllästynyt yhteen asiaan työssäni. Siihen, että osa ihmisistä suhtautuu taksikuskeihin niin helvetin alentuvasti, kuin joihinkin idiootteihin. Kyllä täällä niitäkin ihan tasan tarkkaan on - tiedän itsekin muutaman - mutta jos aina kyytiin noustessa se on oletus, niin saattaapi tulla ongelmia.

Eilen vitutti jo valmiiksi tolpalla, kun oli liian pitkä odotus ja sitten viereen - siis ihan autoni viereen - tuli 3-kymppinen pariskunta imuttamaan ja lääppimään toisiaan. Ja sitä kesti. Ja kesti. Ja...

Lopulta mimmi malttoi nousta kyytiin ja antoi Hallilan osoitteen. Ei siinä mitään. Hallilaan on pari tai kolmekin eri reittiä, mutta yksi on öisin selkeästi nopein ja lyhin. Olin noin puolen kilsan päässä risteyksestä, jossa pitää tehdä päätös kahden reitin välillä, kun takaa kuului: "Nopein reitti Hallilaan MENEE sitten Jokipohjantien kautta." Tuo tuli TODELLA ylimielisellä äänellä ja siitä hohkasi, että tätsä piti minua aivan debiilinä. Käännyin katsomaan naista todella hitaasti ja sanoin kylmimmällä mahdollisessa äänelläni: "Tiedän..." Koko loppumatkalla emme puhuneet mitään.

Perillä nainen pyysi kuitin, vaikka maksoi käteisellä. Tuohon aikaan yöstä KUKAAN ei pyydä käteismaksusta kuittia, ellei aio rutista kuljettajan toimista johonkin. Tiedä sitten, mitä aikoo rutista ja minne. Minä sanoin yhden ainoan sanan normaalien tervehdysten lisäksi.

Pointti tässä on siinä, että toki saa sanoa reittiehdotuksia ja pitääkin, mutta asiat voi sanoa niin miljoonalla tavalla. "Hei, meethän sitten tuosta Jokipohjantien kautta." "Jokipohjantien kautta, kiitos!" , tms..

Kerran eräs vähemmän viehättävä nainen kysyi minulta, miks taksarit on aina niin vittumaisia. Niin taksari vastaa, kuin sinne huutaa...

Nuoria ja vanhoja

2008-08-14T14:31:00.005+03:00

Kerronpa vaihteeksi kollegoiden sattumuksia, kun itsellä on niin tylsää.

Minua nuorempi , mutta taksihommissa kokeneempi mieskollega kypsyi eräänä päivänä kysymykseen: "Kauanko oot ajanut taksia?" Itse saatan vastata tuohon piruuttani: "2 tuntia... Ai sä tarkotit kaiken kaikkiaan..."

No, kollega kysymykseen kypsänä päätti kertoa kaikille, että on ihan ekaa päivää ajossa. Tietysti yks mummo siinä heti kyselemään, että kauankos sitä on taksia ajeltu. Kaveri kertoi tomeralla äänellä olevansa ihan ekaa päivää taksihommissa. "No ilmankos. Näyttikin vähän siltä, ettet kyllä tiedä yhtään minne olet menossa. Tässä sinulle vähän kahvirahaa. Kyllä se siitä vielä lähtee sujumaan!"

Kesän pahin yö

2008-08-10T14:20:00.006+03:00

Päivä alkoi parkkisakolla. Paikassa, jossa olen pitänyt autoa useita kertoja, ketään tai mitään häiritsemättä. En antanut asian häiritä, sillä edessä piti olla tuottoisa työyö Suomi-ilmiön vuoksi.

Paitsi ettei ollut. Illan ensimmäiset kuusi tuntia olivat tolpalla hengailua ja tupakin polttelua. Konsertissa hilluvat ihmiset eivät meitä alkuillasta työllistäneet, eikä muita juuri ollut liikkeellä. Tunnin odottelun jälkeen sain lopulta kyydin, jossa tilaus ilmeni virheelliseksi. Vaihdoin tolppaa ja jo 40 minuutin odottelun jälkeen sain seuraavan pokan.

Tämä pariskunta oli kiskonut kellonaikaan nähden huomattavan määrän alkoholituotteita. Mies tuli istumaan taakseni ja puhisi pahaenteisesti. Rouvansa oli hieman selvempi ja kysyin häneltä hiljaksiin muun keskustelun lomassa, että oliko herran suhteen ylivuotovaaraa. Vaistosin nimittäin, että mies voisi hermostua kysymyksestä, mutta puhina niskassani hermostutti sen verran, että kysymys oli minusta viisainta esittää.

Kyselyni onnistui hienosti, koska mies ei kuullut sitä, mutta nainen päätti muuttaa tilanteen: "Hei Simo! Kuski haluu tietää, meinaaksää oksentaa!" "Mitä vittua!? Mikä vittu tää kuski luulee olevansa?! Mikä sää luulet mun olevan?! Joku ääliö joka oksentelee ja sammuu autoon! Mikä vitun kaikkitietävä kuski?!"

Olin jo pistämässä pariskunnan pihalle tämän hienoisen vihamielisyyden vuoksi, mutta rouva sai miehen rauhoittumaan, jonka jälkeen mies sammui autoon. Miehen tajuttomuustilan turvin pääsin pitämään pienen esitelmän aiheesta: "Miten vastata kuljettajan huomaamattomiin pikku kysymyksiin huomaamattomasti".

Tuossa vaiheessa otsassani oli sukupuolielin hyvällä alulla, mutta ryhdistäytyä täytyi, sillä Ratinan konsertti oli loppunut ja työpäivä kunnolla alkanut. Kaarsin Keskustorille, missä oli taas vaihteeksi epäselvää, kuka menee mihinkin autoon ja missä järjestyksessä. Autoani lähestyi nuori mies hampurilaisen kanssa. Löin ovet lukkoon ja huusin avoimesta ikkunasta: "Haukkaa ensin hampurilainen pois, tässä autossa ei syödä." "Vittu, mä heitän tän hampurilaisen sun autoos..." Niinpä päätin kuitata datalta tarjouksen ja jätin päivänsäteen tolpalle. Samanlainen aggressiivinen käytös tuntui jatkuvan läpi yön, mm. yhden kollegan kimppuun käytiin, joka ei nostanut yhtään mielialaa.

Palailin yksin laitakaupungilta kohti keskustaa, kun sain eteeni jotain, joka oli viimeinen pisara. Uskovaisauto. Siis sellainen, jossa on se kala persiissä ja kaiken kruunaa takalasin teksti: "Herran siunausta päivääsi" tms... Nämä ajavat lähes aina alinopeutta, eikä tämä tehnyt poikkeusta. Kulkuneuvo liikkui 30 km/h, eikä minulla ollut mahdollisuutta ohittaa. Lähdimme siirtymään peräkkäin nelikaistaiselle tielle, jossa kääntyville on oma jatkuva kaistansa, eikä siinä ole tarvetta hiljentää. No tietysti tämä veti liinat kiinni. Kun tämä siunattu päivä pääsi liikkeelle ja minä mahduin ohi, painoin lyhyesti torvea, ohitin auton suhteellisen provosoivasti ja kiilasin sen eteen. Jonka jälkeen perässäni vilkkui sinisiä ja punaisia valoja...

Sain kuulla perusteellisen saarnan, miten tuo nyt ei ollut lainkaan ammattiautoilijan käytöstä ja todella asiatonta ja jne... Tietoni tarkistettiin ja sain jatkaa matkaa ilman sakkoja. Ensi kerralla kuulemma iso lappu heilahtaa.

Mitä tästä opimme? Kun hermostut tumppuun liikenteessä, katso ensin taustapeiliin. Loppuyön ajoin turtana ja puhumattomana.

Tuli vaan mieleen...

2008-06-23T07:36:00.005+03:00

Kun Tuomiokirkon seinässä lukee: "Pysäköinti sallittu vain tontin omistajan tai haltijan luvalla", niin mikä/kuka on tässä tapauksessa tämä haltia - eikun haltija?

Juu, olen valvonut turhan monta yötä putkeen. Huomasin töistä tullessa erään liiketilan ovessa lapun: "Soita kelloa!" Onneksi siellä ei tainnut olla näin aikaisin aamusta ketään...

Kimppakyydeistä

2008-06-22T06:37:00.007+03:00

Minä vihaan kimppakyytejä. Siis niitä, kun tolpalla toisilleen vieraat ihmiset sopivat jakavansa taksin. En siksi, miksi osa asiakkaista väittää taksarien vihaavan kimppakyytejä, eli rahan menetyksen vuoksi. Ehei. Syyt ovat ihan muita ja niitä on monta!

1. Kun ne kyydit sovittaisiinkin siinä tolpalla valmiiksi, vaan ei! Neuvottelu aloitetaan auton sisäpuolella, eikä ihmisillä ole hajuakaan kuka pitäisi kyyditä ensiksi kotiin ja kuka nyt asui itse asiassa missäkin. Joskus selviää, että "samalla suunnalla" asuvien määränpäät ovatkin aivan eri puolilla kaupunkia...

2. Edelliseen liittyen. Maksun jakaminen. Kun siitäkään ei olla sovittu mitään etukäteen... Jotkut pääsevät asiasta sopuun hyvin helposti, jos toinen/kumpikin osapuoli on höveli. Jotkut eivät.

3. Taas edelliseen liittyen. Tappelut autossa. Autossani on tasan kaksi kertaa tapeltu. Kummallakin kerralla kyseessä oli huonosti sovittu kimppakyyti toisilleen tuiki tuntemattomien ihmisten kesken.

4. Ensiksi poisjäävien vedättäminen. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun viimeksi poisjäänyt henkilö on kerännyt aiemmissa osoitteissa ulostautuneilta rutkasti enemmän rahaa, kuin mitä koko kyyti on tullut maksamaan. Nämä henkilöt tiedustelevat taatusti kimppakyytejä taksijonossa jatkossakin... Eivätkö muuten taatusti jaa tippiä, vaan nauravat koko matkan taksin ovelta vällyjen väliin.

5. Suurempi mahdollisuus saada kyytiin illan pahin känniääliö. Miksi hitossa ihmiset sopivat kimppakyytejä aivan karseiden urpojen kanssa? Minulla olisi n. 50 prosentin mahdollisuus saada ääliö kyytiini, jos se menisi omalla taksillaan, mutta kimppakyydin osuessa kohdalle kyydissäni ovat sekä se fiksun oloinen, että se känniääliö - joka on taatusti se, joka matkustaa pidemmälle.

Tässä on vielä se, että yksin pärjäisin hienosti tuon ääliönkin kanssa, mutta kimppakyydin osuessa kohdalle sen jurpon pitää aloittaa vielä joku helvetin esitys laskuhumalassaan. Varsinkin, jos ääliön kyytiseuraksi osuu nainen, niin vaikutus on vähän sama kuin vuorokauden valvoneelle 4-vuotiaalle antaisi rutkan annoksen kofeiinia ja supervälkkyvää anime-viihdettä.

Tänään jouduin viimeksi mainittuun tilanteeseen. Tosin fiksumpi (tai luulin niin), eli hiljaisempi, eli nainen, oli menossa pidemmälle. Odotin tosissani, että mies saataisiin autosta pihalle, jotta voisin hienovaraisesti valaista naiselle taksiseuran valitsemisen saloja loppumatkan aikana. En muuten päässyt valaisemaan...

Jouduin avuttomana todistamaan oman sukupuoleni tolkuttoman typerää kännikäytöstä miehen houkutellessa naisen asunnolleen kertomalla, että: "Siälä on kaliaa". Toki tuo lause voi houkuttaa aamuyön yksinäisinä ja janoisina tunteina, mutta kun tarjous jatkui lauseella: "Et sitte vittuile mulle, muista se perkele..!"

Ah, tuota juhannuksen taikaa ja kesäyön romantiikkaa!

Hämäri-häläri

2008-06-19T07:02:00.004+03:00

On se vaan uskottava, että sitä töissä ollessaan vaistoaa ihmisistä yhtä sun toista. Vähän niinkuin Hämähäkkimies.

Tiettyjen kyytien kohdalla sitä palauttaa mieleensä käytettävissä olevan "kättä pidemmän" sijainnin ja miettii valmiiksi pari toimintamallia. Joskus harvoin tulee kieltäydyttyä kyydistä ennenkuin asiakas on edes noussut kyytiin. Useimmiten sitä kuitenkin juttelee tyynesti niitä näitä. Niin myös tänään.

Kyytini nousi siisti kaveri, joka vaikutti oikein miellyttävältä päällisin puolin. Jutteli rauhallisesti pehmeällä äänellä ja vaikutti muutenkin ihan normilta. Mutta silti minulla soi Hämäri-hälärit päässä.

Mies jutteli mukavia. Kehui vaimonsa ja lapsensa maasta taivaaseen, ylisti perhe-elämäänsä ja kehui taas vaimoaan. Määränpään lähestyessä pyysi jättämään pienen matkan päähän asuintalostaan, etteivät naapurit häiriintyisi "ja luulisi raggariksi".

Nainen ratissa: "No et sinä mielestäni miltään raggarilta vaikuta, päinvastoin."
Mies: "No sehän on kiva kuulla. Täähän alkaa vaikuttaa sen verran hyvältä, että mitä jos vedetään tuohon parkkiin ja tehdään temput?"
Nainen ratissa: *sekunnin tyrmistys* "Mitä jos ajetaan 500 metriä eteenpäin ja jätän sut tuohon kotiosoitteeseen?"
Mies: "Joo, no tehdään niin. Mä meen kotiin kertomaan, että olisin harrastanut seksiä taksinkuljettajan kanssa, mutta en pystynyt..."

Tolppa pois ja maailma pelastuu!

2008-06-18T16:17:00.007+03:00

Tämän päivän Aamulehdessä oli taas joku älyn jättiläinen sutaissut takseja arvostelevan tekstiviestimielipiteen: "Miksi Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin edessä on taksitolppa? Puoli tuntia taksia odoteltuani soitin taksikeskukseen, jossa kerrottiin, että 'taksit yleensä odottavat ykkösterminaalissa.' Tolppa pois, tai ne vähät Ryanairin lennot muistiin, sillä asiakkaita riittää."

Just. Taustatiedoksi ei-tamperelaisille. Kakkosterminaali on vanha Tre-Pirkkala -kentän terminaali, joka taisi olla välissä jo jokin rahtitavaravarasto. Ryan Air halusi tämän varmasti edullisen tilan käyttöönsä, ja nyt ihmiset saavat näillä lennoilla nauttia terminaalin hyvin itäblokkimaisesta tunnelmasta.

Mutta asiaan, eli tuohon kirjoitukseen. Tolppa pois kakkosterminaalilta, wtf? Otetaan saman tien taksitolppa pois Keskustorilta ja taksikuskeille meedion kyvyt tiedostaa milloin missäkin kulmalla asiakas kaipaa kyytiä! Kakkosterminaalilla on tolppa, koska taksit odottavat siellä pitkiäkin aikoja harvoilta Ryan Airin lennoilta saapuvia asiakkaita. Mikäli terminaalilla ei olisi tolppaa, asiakkaat joutuisivat AINA tilaamaan auton sinne. Luultavasti tämä asiakas on tullut viimeisten joukossa koneesta ja taksit ovat loppuneet tolpalta. Luultavasti ykkösterminaaliin on ollut saapumassa Finnair/SAS ja siksi autot ovat kentälle saapuessaan menneet sinne. Ehkä viimeinen kakkosterminaalista lähtenyt kollega ei ole tiedottanut, että tolpalle jäi asiakas. Ehkä ykkösterminaalissa on samaan aikaan purkanut kone. Ehkä ja ehkä...

Se, että jossakin on taksitolppa, ei tarkoita sitä, että siihen tipahtaisi auto taivaasta tai jostakin. Jos autoa ei siedettävässä ajassa kuulu, kannattaa soittaa keskukseen. Tai ottaa telepaattinen yhteys siihen meediotaksariin...

Ps. Paras juhannusprotesti bensan hintoja vastaan on jättää mökkireissu väliin ja jäädä jussiksi kotiin - ja lähteä taksilla baariin! :-)

Kesällä kuultua, osa 1

2008-06-14T15:11:00.007+03:00

- Ei miehiin kannata panostaa. Uusia tulee kuin raitiovaunuja. Ja jos odotat tarpeeksi kauan, tarjolla ois se sama vanha kyyti. Ja kun vähiten odotat, sellanen on törmännyt sun perään.

* * *
Nainen: "Mä taidan tilata nyt kesällä viikon matkan jonnekin - vaikka Egyptiin!"
Mies: "Tulisit ennemmin meidän mökille viikoksi..."
Nainen: "Teidän mökille, hah! Miten sä voit verrata sitä Egyptiin!"
Mies: "Mitä siellä Egyptissä muka on, mitä ei oo meidän mökillä!?"
Nainen: "Hei haloo, esimerkiks pyramideja!
Mies: "No löytyy meiltä pari muumioo..."

* * *
(Joukko riehakkaita 3-kymppisiä miehiä)

Mies 1: "Hei jätkät, kuljettaja, pysäyttäkää! Miks tää ikkuna ei aukee?! Pysäytä, mä avaan sit oven!"
Nainen ratissa: "Mitä ihmettä sä teet?! Mä en todellakaan pysäytä keskelle risteystä!"
Miehen kaverit: "Nii Mäkinen, mitä vittua sä duunaat?!"
Mies 1: "Kun tuolla on... nainen.."
Miehen kaverit: "....."
Mies 2: "Hei Mäkinen, ihan oikeesti... Jos oot kuukauden ilman p*llua, niin runkkaisit edes joskus."

Perkeleen ula

2008-05-03T14:22:00.005+03:00

Tampereen aluetaksissa on käytössä ula-radio tiedotuskanavana. Välillä myös huutelu-/pelleily-/turhanlöpinäkanavana. Aparaatti on hyvä, kun pitää tiedottaa jotakin nopeasti suurimmalle osalle kollegoita tai keskukselle niin, että kollegoidenkin saattaa olla hyvä asia kuulla. Täysin turhia huutoja ulalla ovat: "Keskus, oliko tähän osoitteeseen joku rappu, kun täällon 10 taloa?!" "Juu, kyllä se oli Bertta-rappu. Keskuksen B-kirjainsormi oli vain niin ylirasittunut, ettei se jaksanut sitä tilaukseen kirjoittaa..." Tai: "Keskus, täällä Räkälä-Baarissa ei näy ketään." "No vittuako siellä vahtaat, lähe meneen!" (Kursiivit toim. omia pään sisäisiä vastauksia. Keskuksemme on toki maailman ammattitaitoisin ja korrektein kaikissa tilanteissa.)

Koska olen (keskuksen tapaan) perin korrekti, minulla ei ole tapana huudella ulaan asiattomuuksia. Paitsi että eilen olisin huutannut, jos en olisi sukujuuriltani perihämäläinen, jolla kaikki hyvät sutkautukset tulevat kaksi sekuntia liian myöhään mieleen.

Viime yönä eräs hmmm... mielenkiintoinen ula-persoona halusi ties monettako kertaa tiedottaa keskukselle, että kyytitarjous ravintolan eteen oli pommi:

Kollega & ula-persoona: "Keeeskus, auto xxx! Täällä Helvetin portilla ei ole ketään."
Nainen ratissa (jota ei koskaan huudettu): "Ei se mitään. Astu sisään vaan."

Kun uni painaa

2008-04-20T04:09:00.006+03:00

Joskus ei tunnu hyvältä blogata jutuista, jotka ovat juuri tapahtuneet. Tuntuu, että tulee raottaneeksi liikaa asiakkaiden asioita. Ajan myötä tapahtumat haalistuvat ja niistä tulee jotenkin enemmän anonyymejä. Kuten seuraavasta...

Autoon nukahtava asiakas on joskus helpotus ja joskus rasite. Helpotus se on silloin, kun rasittava moottoriturpa sammuu ja sen saa vielä hereille. Rasite silloin, kun herääminen on epävarmaa.

Viime kesänä kyytiini nousi kaksi ihan mukavaa miestä. Toinen jäi kyydistä ihan Tampereen alueelle, mutta toisen matka jatkui muutaman kymmenen kilometrin päähän. Yksin kyytiin jäänyt mies sanoi tarkan osoitteen ja sammui se jälkeen pelkääjän paikalle. Miehen tila vaikutti sen verran katatoniselta, että olin hieman huolestunut, miten saan kaiffarin perillä hereille.

Kesken matkan puhelin miehen sylissä alkoi soida. Ja soida. Ja edelleen soi. Lopulta otin puhelimen ja vastasin siihen: "Joko se on nukahtanut taksiin?" vastasi naisen ääni. Kerroin tilanteen olevan kuvaillun kaltainen. "Älä yhtään huoli, mä olen täällä vastassa", lohdutti vaimo.

Osoite oli helppo löytää. Nainen löi rahat käteeni ja sen jälkeen alkoi miehen herättely. Avokämmentä oikein reippaasti puolelta toiselle. Turistiin siinä niitä näitä - mitä nyt naiset jutustelevat aamuisessa kesäyössä - ja samalla kämmen lätisi pitkin poskia. Lopulta alkoi elämää löytyä ja mies könysi hyvin vaitonaisena sisätiloihin.

Tuskin olin ensimmäinen tilanteen kokenut taksari sillä pihalla. Esimerkillistä toimintaa kotijoukoilta.

Melankoliaa

2008-04-18T07:25:00.002+03:00

Yön viimeinen asiakas lentokentälle oli hiljainen. Onneksi. Palatessa taivas punersi hetken hillittömässä leimussa. Valoa ei kuitenkaan riittänyt vielä maahan asti. Tampere näytti Sarankulman sillalta mustalta kuin Rautapiha. Vaihdoin cd:n toiseen ja päätin, että lähetän sen työhakemuksen.

Ikävä. Jotain. Jotakuta. Ja kaikkea.

Mä en usko rakkauteen
ja mä en tahdo kuulla,
että sinä uskot niin
ja mä en tahdo luulla,
että tämä kestäisi...
no viikon taikka kaksi.
Mä en tahdo enempää,
siis tilaa jo se taksi.

Yhtälailla säälittävä
olen niin kuin muutkin.
Yksinäinen jos et tuu
Ja jos sä sitten tuutkin...

...Enkä usko sinuunkaan
kuin viikon taikka kaksi.
Mä en tahdo enempää,
siis tilaa jo se taksi.

Tilaa jo se taksi.

Zen Café - Taksi

Kevät

2008-04-07T19:57:00.004+03:00

Kevättä rinnassa on niin kuskeilla kuin asiakkailla. Viime lauantaina kolme eri miesasiakasta/-porukkaa "valittivat", miten naiset ovat kovin hyökkäävällä päällä näin valon ja lämmön lisääntyessä. Eipä tuohon oikein voi muuta vastata kuin naureskella.

Ihmiset ovat selkeästi paremmalla tuulella nyt kuin pari kuukautta sitten. Töissä on ollut todella mukava olla, kun hyväntuulisuus ja valo loistaa (useimmista) ihmisistä. Itseäkin on naurattaneet ihan absurdit jutut, joille ei olisi edes hymyillyt tammikuun pimeydessä.

Olen joskus aiemmin kirjoittanut Pispalan kirkon mainoksista ja muistaakseni myös Tampereen bussien "Moro nääs"-teksteistä, jotka jaksavat aina hymyilyttää. Viime viikolla jaksoi naurattaa jopa Messukylän grillin "Ruoka on pop"-mainos, joka kuulostaa näin arkisen iltapäivän hämyssä todella tyhmältä.

Juuri sillä hetkellä, kun näin tuon mainoksen ensimmäistä kertaa ja olin valmiiksi hihityshysteerisellä päällä, minulla oli asiakas kyydissä. Sellainen oikein lutunen, parikymppinen poju, jolla oli pitkät luonnonkiharat hiukset ja täysin säpäleiksi revityt farkut. Emme keskustelleet mitään matkan aikana ja radion kuuluvuus oli loistava:

"Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?
Rakastuvat pitkätukkahulttioihin,
petollisiin kulkureihin.
Ja pilvilinnan rakentajiin,
unelmoiviin työnvieroksujiin"

Nuoren miehen huulilla alkoi karehtia hymy ja minä purin huultani ja nauroin sisäänpäin.

"Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?
Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?
Renttuihin!
Ne rakastuvat renttuihin!
Rakastuvat! Naiset
Rakastuvat renttuihin aina vaan!
Naiset rakastuvat renttuihin!
Aina! Aina! Aina!"

- "Ja 2.60 takaisin näin, ole hyvä *ja painu nyt jo ulos siitä, että voin päästää tämän huutonaurun pihalle!*"
- "Kiitos hei! *REPS!*"

Kansainvälistä meteorologiaa

2008-03-20T18:48:00.008+02:00

Te kaikki tiedätte, millainen viiden kuukauden marraskuu tämä talvi on ollut. Nyt alkaa jo aurinko pilkahdella ja käpyrauhaset heräillä, mutta vielä pari kuukautta sitten tilanne oli toinen.

Säätila vitutti kaikkia kuin pientä oravaa (sitäkin vitutti ihan takuulla!) ja taksikuskit - minä mukaan lukien - olivat varmasti korviaan myöten täynnä jatkuvaa kitinää säästä ja miten on kummallinen talvi ja ei miesmuistiin ja miten maailmanloppu tulee just.

Juuri sellaisena päivänä kyytiini nousi amerikkalainen herrasmies, joka oli kelistä huolimatta kovin hyvällä tuulella - ja alkoi mokoma puhua säästä. Minua ei moinen aihe hirveästi sinä päivänä sytyttänyt, joten murahtelin vain "really?" ja "yeah"-kommentit oikeisiin kohtiin. Kunnes pääsimme herran kotimaan säähän...

Mister: "I'm from Boston and we have this saying: 'If you don't like the weather, just wait a minute.' 'Cause the weather changes so fast, you know."
Nainen ratissa: "Ok. We also have saying about the weather here in Tampere: 'If you don't like the weather, get used to it.'"
Mister: *nauraen* "Really?!"
Nainen ratissa: "No. Just made it up."

Positiivista vittuilua

2008-03-16T15:39:00.001+02:00

Nousipa kyytiini kaksi nuortamiestä, joista toinen oli harvinaisen pahalla tuulella, eikä halunnut haaskata hyvää vitutusta.

Nuorimies: "Hei, kinaa oikeesti mun kanssa jostain! Vittu kun vituttaa! Vitunvitunvitunvittu! Vaikka naisista! Mä vihaan naisia!"
Nainen ratissa: "Mä olen ikävä kyllä tänään tosi hyvällä päällä, joten haukutaan ennemmin jotain, joka vituttaa kumpaakin. Miten olis tunaajat liikenteessä? Vaikka noi papparaiset, jotka ajaa 30 km/h alle nopeusrajoituksen ja ryhmittyvät 2 km ennen pihatietä kaistan vasempaan reunaan, kun ovat kääntymässä oikealle?"
Nuorimies: "Joo, loistavaa! Vittu mä vihaan niitä!"

Nuorimies pääsi purkamaan vitutustaan ja matka jatkui yksinpuhelulla, johon sisältyi erinnäinen määrä kirosanoja ja haukkumista, joka kulki liikenteessä toikkaroivista papparaisista naiskuskeihin (paitsi ei naistaksikuskeihin), siitä naisiin ja takaisin yleiseen ja taukoamattomaan kiroamiseen.

Nainen ratissa: "Kato perkele, oltas perillä. 18,80 euroa. Otatko tän vitun kuitin?
Nuorimies: "Työnnä se vittu vaikka hanuriis."
Nainen ratissa: "Kiitos, ja oikein vitun hyvää yötä."

Purkaus nro 107

2008-03-15T19:11:00.004+02:00

Olen yrittänyt olla kirjoittamatta hirveän negatiivisia tunteita tänne, koska joku vetää niistä aina hernepellon nenäänsä. Vetäköön. On pakko vuodattaa ennenkuin lähden töihin...

Eilen sain kyytiini Vaativan Asiakkaan tyyppiesimerkin. Olin kyydinnyt häntä ennenkin ja verenpaineeni nousi heti kun tunnistin miehen. Matka ei ollut pitkä, varmaan 5 minuuttia, mutta sitäkin rasittavampi. Tuntui tunnilta.

Ensimmäiseksi asiakas vaati viilentämään auton lämpötilaa. Siis heti autoon tultuaan, kun ei edes vielä ollut aistinut sen sisälämpötilaa. Hetken päästä piti lämpöä laskea lisää - lähes hyytäväksi. Sitten päästiin lempi-inhokkiini - musiikin vaatimiseen. Juu, piti olla tietty kanava ja volyymia lisää. Kun takakaiuttimista ei kuulunut kunnolla, alkoi vaatia, että minun piti säätää niille lisää äänenvoimakkuutta. Valehtelin, etten tunne auton äänentoistolaitteita niin hyvin, että osaisin sen tehdä. Tästä hyvästä sain esitelmän, miten taksilupien joskus tulevaisuudessa vapautuessa tällaisetkin asiat korjaantuvat, kun päästään ihan oikeaan markkinatalouteen tälläkin alalla. Ei kuulemma ajamiani paskatakseja ole sitten enää ollenkaan liikenteessä, vaan oikeita laatupelejä loistavilla hifi-laitteistoilla. En todellakaan viitsinyt kertoa, mihin suuntaan asiat ovat menneet maissa, joissa luvat on vapautettu... Pisteenä iin päälle hyyppä ehti vielä vinkua, että pitää saada ikkuna auki, kun on edelleen kuuma. Huolimatta lumituiskusta.

Kaikki tämä viidessä minuutissa. Ja tyyppi meni vielä yhteen lempibaareistani. Arvatkaapa, painoinko naaman mieleen. Saatan joku ilta ihan "vahingossa" kompastua olutlasin kanssa juuri kohdalla...

Viihteelle

2008-02-09T18:14:00.000+02:00

Tää nainen lähtee nyt bileisiin, joka on minulle tosi harvinaista näin lauantaina. Kuvatkoon fiiliksiäni eilinen keskustelu n. ikäiseni naisasiakkaan kanssa.

Nainen: "Mennään X-baariin. Onkohan siellä jonoa."
NR: "Ei ainakaan äsken ollut. Tuskin nytkään."
Nainen: "Pakko lähtee viihteelle, vaikka oon painanut hulluna töitä tän viikon. Jotain sosiaalista elämään pitää välillä olla."
NR: "Tuttu tunne..."
Nainen: "Otin nyt taksin, vaikka on näin lyhyt matka. Kotiin taidan kyllä kävellä. Laitoin sitä varten jalkaan korkkarit, joista on valmiiks neljä senttiä jo kulunu pois... Kauheeta, missä kunnossa mun kynnet on!"
NR: "Ei tuolla mitään kynsiä kukaan kattele."
Nainen: "No ei kyllä. Kello kolme aamulla tsekataan naama ja perse."
NR: "Niin, että ne on kunnossa."
Nainen: "Eikun että ne on olemassa..."

Aamun naurut

2008-02-01T07:30:00.000+02:00

Aamun viimeisinä väsyneinä tunteina ula ja rakas keskuksemme tarjosivat yön viihdyttävimmän hetken:

Taksi 337 huutelee: "Keskus, kolmekolmeseitsemän!"
Keskus vastaa: "Nollanollaseitsemän, keskus kuuntelee."
*hetken hiljaisuus*
Taksi 337 vastaa hieman vihaisella äänellä: "Eikun kolmekolmeseitsemän!"
Keskus *nolona*: "Anteeksi, siis kolmekolmeseitsemän... *naurua*"

Töitä Japanista

2008-01-31T15:38:00.000+02:00

Pirkkalaan laskeutunut Osakan kone toi eilen töitä Tampereen alueen takseille.

Ihmettelin kentälle ajellessani, kun paikalla oli julmetun kokoinen lentokone, joka näytti Pirkkalan pikkukentällä melkoiselta mastodontilta. Lisäksi datalta näkyi, että pääkaupunkiseudun alueruudussa oli ainakin 7 meikäläistä hyörimässä. Kentän henkilökunnalta kuulin, mistä oli kyse. Suurin osa matkustajista oli kuljetettu bussilla Helsinkiin, mutta mm. lentokoneen henkilökunta oli ottanut pirssin alleen.

Olin siis kentällä ja jonon kärjessä odottelemassa yökoneiden aikatilauksia, kun auton ovi avattiin. Pääsin minäkin sitten hieman pidemmälle kyydille. En ihan Helsinkiin asti, mutta sinnepäin kuitenkin. Konetta huoltamassa ollut henkilö kipusi rättiväsyneenä kyytiini. Nukkuikin melkein koko matkan.

Pääsin nyt sitten ajamaan toivomassani haasteellisessa kelissä. Ennen Hämeenlinnaa lumi pöllysi ja rekkojen ohittaminen oli todellakin hieman haasteellista. Aura-autot olivat piirtäneet inhottavat urat tiehen, ja ohituskaistalla oli melkoisesti lumimössöä. Parhaimmillaan ajelin mittarisatasta, heikoimmillaan 85 km/h. Hämeenlinnan jälkeen oli kylvetty vielä suolaa tielle. Tämä teki ohituskaistan lumimössön vielä mielenkiintoisemmaksi ajaa. Köröttelin viimeiset 4 km motarilla suosiolla rekan perässä 70 km/h.

Takaisin palatessa poikkesin Linnatuulessa ja katselin lumisadetta. Jee, talvi! Keli jatkui Hämeenlinnaan asti erittäin huonona. Jossain Janakkalan liittymän paikkeilla näin sitten matkan ainoan sekopään. Ei pitäisi kollegoita haukkua, mutta nyt on pakko... Helsinkiläinen taksi, matkalla kohti Tamperetta. Vauhtia ainakin 120 km/h! Ei jumalauta! Vaikka olisi minkälainen auto ja maailman parhaat renkaat ja 150 vuotta ajokokemusta, niin ei tuossa kelissä kuuluu ajaa 20 km/h ylinopeutta (muuten kyllä! *virn*). Jos olisin ollut asiakkaana kyydissä, niin olisin kyllä huutanut suoraa huutoa - ihan pelosta ja raivosta. Ei ihme, että puhutaan pääkaupunkilaisten kyvyttömyydestä sopeuttaa ajotapaa ja keliä. Järjetöntä.

Mikä maa, mikä valuutta?

2008-01-27T05:02:00.000+02:00

Tipaton tammikuu alkaa selvästi olla ohi. Porukka oli tänä lauantaina harvinaisen pää jäässä.

Lyhin kyyti oli pituudeltaan 50 metriä, kun Keskustorilta kyytiin noussut nuori mies pyysi lupaa puristaa tissistä. Minäpä kehotin keijoa sen jälkeen suksimaan vittuun. Kehtasi vielä pyytää kuittia, vaikka ilmoitin, etteivät rahansa kelpaa minulle.

Olinpa myös lähteä hieman pidemmälle reissulle. Nuorehko, humalainen nainen nousi yökerhon edestä kyytiini ja kertoi osoitteen:

Nainen: "Mennään Kirkkonummelle Plaaplaakadulle."
NR: "Kirkkonummelle? Ihan oikeasti?"
Nainen: "No joojoo! Mä en jaksa noita mun kavereita enää. Mennään nyt!"
NR: "Mitenkäs tuo matkalippupuoli?"
Nainen: *hypistelee vain kännykkäänsä*
NR: "Niin millä maksuvälineellä neiti ajatteli maksaa matkan?"
Nainen: "Pankkikortilla tietty!"
NR: "Niin tuota... Sen takia vain kysyn, kun kyseessä on tavallista pidempi matka. Kirkkonummen kyyti kun ei ole meille ihan jokapäiväinen juttu."
Nainen: "Miten ihmeessä Kirkkonummen kyyti on jotenkin outo juttu helsinkiläiselle taksille?"
*tyrmistynyt hiljaisuus*
NR: "Me ollaan kyllä nyt Tampereella..."
*toinen tyrmistynyt hiljaisuus*
Nainen: "Pysäytä, pysäytä heti! Mun täytyy mennä takaisin!"

Agentti X

2008-01-26T20:55:00.000+02:00

Asiakas: "Autossa on tallentava turvakamera... Missä se on? Ai toi mokkula tossa varmaan. Tota... Ootko sä nähnyt YouTubessa sen videon, jossa se hullu akka raivoaa taksikuskille?"

NR: "Siis se nainen, joka yrittää häipyä maksamatta ja taksikuski seisoo sen edessä ja estää sitä ja kuvaa samalla koko jutun?" (En laita linkkiä, kaivakaa itse.)

Asiakas: "Just se. Ihan hullu ämmä. Kaikkee tekin saatte kestää. Sitä mä vaan, että onko teillä tossa takissa joku kamera, kun se oli kuvannut sen?"

Haasteellinen keli

2008-01-25T06:18:00.000+02:00

Joskus menneessä elämässäni jouduin hetken kestämään työorganisaatiota, jossa asioista ei puhuttu oikeilla nimillä. Mm. ongelmatilanteita, joista ei ollut mitään mahdollisuutta selvitä kunnialla, nimitettiin "haasteellisiksi".

Sattuipa kerran herra isoherra ajamaan pääkallopaikalta matalaan toimipisteeseemme kovassa lumimyräkässä. Ilmoitti perille päästyään kelin olevan pirun paskamainen. Minä siihen, että minusta se on pikemminkin haasteellinen... Todennäköisesti sain tuosta lausunnosta taas yhden viivan lisää meriittilistaani.

Eilen kelin piti olla perin haasteellinen. Tulihan sitä lunta vaakasuoraan, mutta mitään suurempaa hämminkiä ei näyttänyt syntyvän. Lähdin töihin pari tuntia normaalia aikaisemmin, kun ajattelin iltapäivän ruuhkan olevan aikamoinen - niin liikenteessä kuin taksitilauksissakin. Yllätykseni oli melkoinen. Tiet olivat hyvässä kunnossa, tilauksia ei ollut datalla lähellekään ruuhkaksi asti ja liikenne kulki klo 16-18 huomattavasti normaalia iltapäivää sutjakammin.

Minulla on yksi ainut selitys tarjota tähän. Suuri osa sellaisista autoilijoista, joiden ei ollut ihan pakko lähteä liikenteeseen, jäivät kotiin tai käyttivät joukkoliikennettä - hirmuisen lumimyrskyn pelossa. Jos tällaisella keinolla saadaan liikenne toimimaan, niin lisää myrskyvaroituksia, kiitos! Mieluusti vielä perjantai-iltapäiville. Saa tulla oikeakin lumimyräkkä! Minä kun satun pitämään haasteista - ja myrskyistä.

Bändimeemi

2008-01-22T12:07:00.000+02:00

Vaihteeksi jotain ihan muuta, eli benrobelta vohkittu bändimeemi.

Tee oma bändimeemisi näin:
1. en.wikipedia.org/wiki/Special:Random
- ensimmäinen artikkeli tällä sivulla on bändisi nimi
2. quotationspage.com/random.php3
- viimeisen lainauksen neljä viimeistä sanaa ovat albumisi nimi
3. flickr.com/explore/interesting/7days/
- tämän sivun kolmas kuva on albumisi kansi

En ihan päässyt kärryille bändini tyylistä, mutta jotain hyvin skandinaavista ja ulkomuodoltaan vaatimatonta tuo on. Synkkää ja melankolista. Ovat hyvin rehellisiä itselleen.

Repohan se

2008-01-14T14:39:00.000+02:00

Sain kyytiini iloisen, mutta väsyneen eestiläismiehen, joka oli palaamassa lahden takaa kotiinsa. Hieman huonosti mies suomea puhui, mutta ymmärsin vaivatta ainakin puolet. Jotakin maansiirtokoneisiin liittyvää mies teki työkseen ja hyvin oli tänne kotiutunut.

"Kotikotikoti!", mies hoki iloissaan ja jatkoi jotakin käsittämätönsä eestinkielellä. Käsittämätöntä, mutta hyväntuulista. Vaihdoimme ajatuksia minkä taisimme ja naurahtelin välillä miehen jutuille ja välillä pelkästään sille, miten hauskalta kielensä kuulosti.

Olimme naapurikunnassa ja jo melkein perillä, kun auton editse vilahti otus valkoisen hännänpään kera. "Kettu!", pääsi suustani, ja samalla hetkellä kyytiläiseni huudahti: "Repane!" Repesin.

Jäätävää tunnelmaa

2008-01-13T13:49:00.000+02:00

Kuukausien ajan olen välttynyt tilanteelta, jossa pinna kiristyy niin minulta kuin asiakkaaltakin. Nämä tilanteet syntyvät yleensä täysin yllättäen jostakin käsittämättömästä väärinymmärryksestä, kuten tälläkin kertaa.

4-kymppinen, juhlatuulella oleva pariskunta nousi erään tanssipaikan luota kyytiini. Nainen kysyi ensimmäiseksi: "Paljonko maksaa lisää, jos me haetaan ruokaa tosta grilliltä?" Vastasin totuudenmukaisesti, että se maksaa normaalin odotustaksan mukaisen taksan. Taksissa tuli useammaksi sekunniksi totaalisen hiljaista ja ilmapiiri muuttui jääkylmäksi. Vahinko oli tapahtunut, enkä todellakaan tiedä miksi. Ilmeisesti minun olisi pitänyt heittää jotain vitsiä, eikä olla asiallinen. Mies aloitti liikkeelle lähdettyämme puheen, miten taksimatkat ovat menneet monesti niin mukavasti, kun on ollut mukava kuski. Ymmärsin, etten ollut sellainen. Yritin keventää tunnelmaa jutustelulla, mutta oli liian myöhäistä...

Pysähdyimme grillille ja pariskunta poistui hakemaan ruokaa. Päätin tuossa vaiheessa, että jos yrittävät autoon pakkaamattomien ruokien kera, lähden menemään, enkä taakseni katso. Ilmapiiri oli sen verran kireä, etteivät taatusti suostuisi olemaan syömättä autossa. Pariskunta palasi, ja ruuat olivat nätisti kassissa. Siis matkaan.

Vaan eivätpä pakkaukset pariskuntaa estäneet. "Annas mulle se makkara sieltä kassista!" Tiesin, että pyyntöni menisivät kuuroille korville, mutta sanoin silti: "Jos malttaisitte niiden ruokien kanssa kotiin asti." Ei vastausta. Ainoastaan papereiden rapinaa ja maiskutusta. Mikäli halusin ilman suurempaa tappelua maksun kyydistä, ainut vaihtoehto oli antaa näiden ylimielisten idioottien syödä ruokansa ja toivoa sinappien pysyvän suupielissä.

Ajoin melkoista ylinopeutta kohti määränpäätä. Halusin näistä tyypeistä mahdollisimman pian eroon. Pihassa minulle heitettiin setelit kuin koiralle. Annoin vaihtorahat ja sitten annoin tulla:

NR: "Antaa olla sitten muuten viimeinen kerta kun syötte taksissa! Ei todellakaan ole sallittua!"
Nainen: "Eihän me edes sutattu..."
Mies: "Sinä se oot kyllä outo taksikuski! Oot kyllä ihan väärällä alalla!"
NR: "Kuule, en todellakaan ole! Niin metsä kuule vastaa, kun sinne huutaa!"
Mies: "MINÄ olen ollut tällä alalla 10 vuotta, että MINÄ kyllä tiedän..."
NR: "No eipä ainakaan uskois!"
Mies: "Opettelisit muuten ajamaan! Nyknyknyk!"

Tässä vaiheessa poistuin paikalta ja tein jotain, mitä teen äärimmäisen harvoin. Polttelin autossa savukkeen ajaessani takaisin kaupunkiin.

Se toisenlainen pommi

2008-01-03T16:29:00.000+02:00

Uutena vuotena ainakin yksi tamperelainen taksi saa yleensä vaurioita raketeista. Niin nytkin.

Joku järjen jättiläinen päätti pelotella taksia yrittämällä ampua raketin sen editse. Meni sitten arvio vähän pieleen. Raketti osui ensin etumaskiin, jossa räjähti käyttäen konetilaa äänikoppana. Olisi kuulemma saattanut heikommalta tulla löysät housuun siitä pamauksesta. Maski meni tietysti paskaksi. Siitä raketti kimposi vielä tuulilasiin ja konepeltiin aiheuttaen vaurioita. Raketin ampuja - aikuinen mies - loikki parimetrisen aidan yli karkuun, huutaen naapureille: "Vittu, ette kerro nimee!"

Toki nimi selvisi. Laskuksi tuli n. 2500 euroa. Että hyvää uutta vuotta vaan.

2-kymppiset on in

2007-12-31T16:35:00.001+02:00

Kyydissä: Hieman alle 3-kymppinen mies.
Puheenaihe: Naiset

Mies: Siis mä en tajuu naisia. Jumaliste, siis pitäs tarjota koko ilta, eikä vastineeks saa välttämättä mitään!
NR: Tarjota koko ilta? Minkä ikäsistä naisista tässä nyt puhutaan?
Mies: No mitä tossa X-baarissa nyt pyörii... Jotain 2-kymppisiä - tai 18-vuotiaita.
NR: Et oo ajatellut vaihtaa baaria? Vaikka Z-baariin? Siellä ois vähän vanhempia ja omillaan toimeen tulevia?
Mies: No en mä nyt mitään naista elämääni tarvii!

Kyydissä: Noin 35-vuotias mies
Puheenaihe: Naiset

Mies: Siis katsovat kun halpaa makkaraa, kun tällänen keski-ikänen keskivartalolihava mies menee juttelemaan! Vaikka mä oon loistotyyppi! Kyllä mä niitä silti jututan, mutta ei ne lämpee.
NR: Niin minkä ikäisistä naisista nyt puhutaan?
Mies: No sellasista 19-vuotiaista.
NR: Et ole ajatellut vanhempaa katsella?
Mies: Mulla on vaimo kotona, että ei oo tarvetta.
NR: No entäs jos juttelisit siellä baarissa vanhempien naisten, kuten ikäistesi kanssa?
Mies: Kyllä mä joskus juttelenkin! Että ne on imarreltuja!

Mersut, "miehet" ja mersumiehet

2007-12-20T20:28:00.000+02:00

- "Ootteko huomanneet, että Mersuissa on kaikkein tylsimmät taksikuskit? Just sellaset tuppisuut möröt."
- "Joo, toi on muuten totta. Vähän sama ilmiö, kun jos pokaa oikein viimesen päälle hyvännäkösen kundin. Tiiättekö? Aattelevat, ettei maksa vaivaa panostaa itse suoritukseen. Kuori on oikein komee ja kaunis katsella, mutta kyydin jälkeen jää sellanen olo, että jotain jäi puuttumaan..."

Idols vs. Talents

2007-12-16T06:15:00.000+02:00

Tampere on sen verran julkkiskylläinen kaupunki väkilukuun verrattuna, että monesti noita 7-ei-hyvää-päivää eläviä on eksynyt minunkin kuljetettavakseni.

Kiipesipä iltana eräänä kyytiini muuan Idols-tuomari seurueineen. Olipa melkoista korvakarkkia, kun alkoivat porukalla arvostella juuri alkanutta Talents-ohjelmaa ja -tuomareita. Tuon kaltaisten hetkien vuoksi, oi rakkaat ystävät ja kollegat, tätä työtä tehdään. *virn*

Vittuaks tööttäät, tolppahomo!

2007-12-15T17:55:00.000+02:00

Disclaimer: Tässä tekstissä termi "ääliö jalankulkija" tarkoittaa aikuista, fyysisesti tervettä henkilöä. Ei lasta, ei vanhusta, ei liikuntarajoitteista.

Pääosin yöllä töitä tehdessäni olen huomennut tämän kahden vuoden aikana erään asian muuttuneen. Mennään taksilla sivusi asiaa viimeisessä kirjoituksessaan.

Jalankulkijat. Ääliöt sellaiset. Niiden käytös on muuttunut röyhkeäksi, aggresiiviseksi ja jopa vaaralliseksi. En minä punaista päin kävelemistä vastaan ole. Minun puolestani sitä saa tehdä niin paljon kuin huvittaa, kunhan katsoo ETTEI AUTOJA TULE! Mutta kun ei katsota.

Hämeenkadun poikki ajaessa saa lähes poikkeuksetta hiljentää punaisia päin kävelevien jalankulkijoiden vuoksi. Myös päivällä. Yöllä punaisia päin kävellään porukalla. Ja h-i-t-a-a-s-t-i. Mitään kiirettä ei ole. Joskus auton eteen jäädään tekemään jotain omituisia jou-man-liikkeitä. Töötätä näille tyypeille ei auta. Kansainvälinen käsimerkki on lievä palaute. Yleisempää on, että torven soitosta tulee monoa puskuriin tai muualle.

Vihamielisyys lisää vihamielisyyttä. Olen kuullut muutaman kollegan tölväisseen tahallaan näitä ylimielisiä tiellä heilujia. Yksi tähtäsi huolella ja sai ajettua erään varpaiden yli. Itse sain yllätettyä yhden kääntyessäni Rautatienkadulta Hämeenkadulle. Ajoin puolen metrin päähän punaisia päin kävellyttä ja painoin torvea. Saattoi tulla löysät housuun. Toivottavasti.

Itse en todellakaan puhdas pulmunen liikenteessä ole, mutta pysykää nyt jumaliste ihmiset hengissä edes jouluun asti, älkääkä hyppikö ehdoin tahdoin auton alle. Ei minua ääliön henki huoleta - menehtyminen voi olla ihan hyvä asia evoluution kannalta - vaan se taakka minkä yliajanut joutuu kantamaan loppuikänsä ääliön vuoksi. Hiukan siis kunnioitusta peliin puolin ja toisin, kiitos!

Miesviihdettä

2007-12-07T03:32:00.000+02:00

Vanha tuttu kiipesi harvinaisen hyväntuulisena taksitolpalta kyytiini. Mies oli saavuttanut sitten viime näkemän yhden merkittävän virstanpylvään elämässään. Onnittelin ja naureskelimme vanhoille sattumuksille. Mainitsi sitten kaiken vitsailun keskellä vuoden ikäisen tyttärensä.

NR: "Tytär? En mä tiennyt, että sulla on lapsia.
Mies: "En minäkään tiennyt vielä kaksi kuukautta sitten..."

Olin tipahtaa penkiltä. Lupasi tanssittaa minut, kun seuraavan kerran näemme baarissa.

Seuraava kyytiläinen viihdytti minua elämäntarinoillaan matkalla naisystävänsä luo. Perillä kehui minua ja heitti lopuksi: "Sä oot aika porno!" Kuulostaa limaiselta, mutta tuossa tilanteessa se tuli jotenkin niin luontevasti ja silti neutraalisti, että olin aika otettu.

Noiden kyytien jälkeen päätin pistää pillit pussiin. Näin hyvillä mielin pääsee harvoin töistä nukkumaan. Öitä!

Ootko sää vapaa?

2007-11-17T15:26:00.000+02:00

Silloin tällöin asiakkaat haluavat, että vien heidät johonkin Hämeenkadun kebeb-paikoista ja odotan kun he hakevat ruokaa mukaan. Hiljaiseen aikaan viikolla tuo on ihan jees, mutta viikonloppuna yhtä helvettiä.

Ensinnäkin, vaikka odotustaksa pyörii, siinä grillillä notkuessa tienaan paljon vähemmän kuin ajaessani reippaasti kyytejä. Toiseksi, ne kaikki 300 muuta ihmistä odottavat jonoissa kylmissään taksia, kun minä odotan että asiakkaani saavat ruuat noudettua (jotka he olisivat voineet hakea ENNEN taksiin nousemistaan).

Ärsyttävintä kuitenkin on se, että saan lukita taksin ovet ja silti vastata ikkunaan koputtaville 10 minuutin aikana noin 12 kertaa kysymykseen: "Onko tää taksi vapaa?" Juu, toki on vapaa! Meillä takseilla on tapana seisoskella minuuttitolkulla keskellä jalkakäytävää pahimpaan ruuhka-aikaan odottelemassa että joku tulisi kysymään ollaanko me vapaita! Argh!

Numeroita

2007-11-16T12:34:00.000+02:00

Hiljaisena arkiyönä oli aikaa jutella kollegan kanssa pitkät pätkät puhelimessa. Ensin tietysti purettin kaikki työhön liittyvät vitutuksen aiheet. Sen jälkeen siirryttiin ihmissuhteisiin ja lopulta tietysti päädyttiin puhumaan seksistä.

Pohdimme, miten suuri todennäköisyys tuolla baarissa viikolla pyöriessä on törmätä toiseen taksikuskiin ja vielä sellaiseen, jonka ei tiedä olevan taksikuski. Aika suuri. Itse olen monesti jutellut pitkät pätkät ihmisen kanssa, kunnes hänestä on selvinnyt tämä - hmmm.. häiriö.

Asiat tietty johtavat toiseen ja on mahdollista että kaksi tämän ammatin harjoittajaa heräävät aamulla samasta paikasta. Normaali-ihmisillä kaksi kysymystä aamun kelmeässä valossa ovat:

1) Mikä sun nimi olikaan?
2) Mikä sun puhelinnumero on?

Taksikuskien suhteissa homma menee näin:

1) Mikä sun nimi olikaan?
2) Mitä numeroa sä ajat?

Kirottu yö

2007-11-02T07:11:00.000+02:00

Voihan daihatsu charade applause, minkälainen yö!

Ensiksi olin saada kylkeeni rekan vanhan työpaikkani pihasta. Siinä olisi jo voinut sanoa, että työ kirjaimellisesti tappoi hänet.

Hetki tuon jälkeen jouduin pitkästä aikaa tappelemaan kyytimaksusta. Se on perseestä, kun itseltä menee hermo. Nyt meni.

Pisteenä iin päälle tienvarsikamera nappasi minusta hyvin kauniin kuvan. Siinä Särkänniemen kohdalla, Onkiniemestä itään päin, on tällä hetkellä erittäin toimiva kamera pöntön sisällä. Jos vihreä aalto toimii, siihen on hyvin helppo lasketella alamäkeen 20 km/h ylinopeutta...

Veli maksaa!

2007-10-20T16:38:00.000+03:00

Parkeerasin itseni katsomaan Valoviikkojen ilotulistusta lähimmälle tolpalle, kun datalle ilmestyi tilaus keskustan räkäisimpään räkälään. Heitin ylämummot, eli hylkäsin tilauksen (hylkää-painike on näytön yläreunassa - siitä sanonta). Muutaman sekunnin päästä taululle ilmestyi sama tilaus, mutta lisäinfolla: -> Pohjanmaalle.

Koska tätä hommaa on tullut tehtyä pian jo pari vuotta, lähdin äärimmäisen kyynisyyden vallassa kohta Räkäisintä Räkälää. Kun ovesta pölähti ulos kaksi tummiin pukeutunutta ja yksi kansallispukuinen, otsaani kasvoi varmaa ihan näkyvä motti.

Asiakas: "Sinä oot varmaan se joka lähtee meidät viemään X-paikkakunnalle Pohjanmaalle!"
Nainen ratissa: "Katottaiskos ensin kuitenkin ne matkaliput?"
Asiakas: "Rahaa on! Veli maksaa perillä! Tässä on mun henkkari, kato nyt, sama mies!"
Nainen ratissa *erittäin kyynisenä ja kyllästyneenä*: "Ensinnäkin, tuo sun henkkari ei oo sentinkään arvonen ja toiseksi, ilman rahaa tää auto ei liiku metriäkään."
Asiakas: "Älä nyyyt! Aina ennenkin on viety! Kaikki muut on vieny!"
Nainen ratissa *vittu pidättekö mua idioottina -äänellä*: "Niin tasan varmaan on. Minä en."

Ihmeen nätisti poistuivat kyydistä. Illan mittaan tosin näin datalla viestin, jossa ilmoitettiin "tummiin pukeutuneista rahattomista" ihan muualla päin kaupunkia.

Vapailla

2007-09-28T11:26:00.000+03:00

Olen parin viikon ajan lomaillut, shoppaillut ja laittanut elämääni uuteen kuosiin. Tällä viikolla tein retken vanhaan kotikaupunkiini ja oli kyllä taas ihana nähdä todella ihmisläheistä palvelukulttuuria.

Paikallisessa naisten pukimossa minulta kyseltiin omat ja sukulaisten kuulumiset. Sovituskoppiin kannettiin pyytämättä vaatteita näytille: "Tää ois kuule ihan sun tyylinen." Ei puhettakaan, että olisin lähtenyt tyhjin käsin, vaikken löytänytkään alunperin etsimääni vaatetta. Housut, neule, jakku - mitään noista en oikeasti olisi tarvinnut, mutta kun sopivat niin hyvin päälle - myös muiden asiakkaiden mielestä. Missään tamperelaisessa liikkeessä ei tulisi mieleenkään kommentoida toisen asiakkaan vaatteiden sovitusta. Tuolla koko putiikki on yhtä iloista puheensorinaa ja naurua.

Paluumatkalla poikkesin Ideaparkin Tiimarissa, jossa myyjätyttö vuodatti rahojensa menevän joulukorttikrääsään jo nyt. Toivotin mukavaa joulunodotusta. Alusvaateliikkeessä taas juttelimme pitkään shoppailun riemuista ja huomasimme bonganneemme samanlaiset käsilaukut. Ja nauraa räkätimme.

Mukavaa. Vielä kun saisi tuon palvelukulttuurin leppoisine jutusteluineen leviämään Tampereella asti. Itse ainakin pyrin siihen.

(Toim. huom: Ne jotka nyt sanovat, ettei heitä kiinnosta myyjän joulukorttiongelmat tai naurunräkätys... Sehän juuri on suuri osa myyjän asiantuntemusta - tunnistaa asiakkaan tunnetila ja tarpeet.)

Lopun alkua?

2007-09-10T02:24:00.000+03:00

Piti ensin kirjoittaa vain kommentti tähän merkintään, mutta iski niin törkeä vitutus, että lopetin sitten hyvän kirjoitustauon.

Näin kirjoitin:

No jo nyt on perkele, ellei edes blogissaan saa tuulettaa aggressioitaan! Osittain samasta syystä olen itse pitkällä kirjoitustauolla. Jos oman blogin kommenttien lukeminen vituttaa enemmän kuin kirjoittaminen piristää, niin eipä hirveästi huvita kertoa mistään mitään.

Se, ettei asiakaspalvelija livo persettäsi blogissakin, ei kerro mitään asiakaspalvelijan aggressioista, palveluhalukkuudesta tai ammattitaidosta itse palvelutilanteessa.

Pitäkää tunkkinne.

Olen nyt ihan millin päässä siitä, että kuoletan tämän blogin. Elämäni on tällä hetkellä aivan tolkuttoman myllerryksen alla. En todellakaan salli, että niskaani sataa yhtään lisää paskaa sellaisesta paikasta, jonka olen kuvitellut henkireiäkseni. Ehkä löydätte vaaleanpunaista ja söpöä luettavaa jostain muualta. Tämä purkaa aggressionsa ja intohimonsa nyt (ainakin hetken aikaa) muualle.

Anonyymeille vittuilijoille: Toivottavasti saatte töistä syysflunssan keuhkokuumeella ja puolisoltanne klamydian, syksynne on kylmä ja kurainen, lapsenne ripuloivat viikkotolkulla ja koiranne saa kapin ja syyhyn. Ja ei, te ette muuten kommentoi tänne enää.

Älä mulle ala

2007-08-12T12:47:00.000+03:00

Joku täysjurpo asiakas kysyi kerran ensimmäisenä lauseenaan, että miks te taksikuskit ootte aina niin vittumaisia. Tänään voisin vastata, että onko jumalauta ihme, kun yhden viikonlopun aikana autossani joku piripää imppaili jotakin spraypullosta, minut on haukuttu huoraksi, paskaksi asiakaspalvelijaksi ja kattila-aivoksi (mikä hitto tuo sitten onkaan - haukkuja olisi muuten taatusti kirjoittanut tuon erikseen ja ilman väliviivaa...), autoani on lyöty nyrkillä, lattialle on kaatunut litra olutta, korvaani on huudettu 110 desibelin voimalla ja joka toinen idiootti on halunnut Radio Rock-kanavan ja volaaaaaa!

Toivottavasti tuo kaikki tiivistyi tähän viikonloppuun ja ensi viikolla kaikki ovat Maailman Mukavimpia Asiakkaita. Muuten taksitäti tappaa.

Lapsellisia kyytejä

2007-07-18T17:19:00.000+03:00

Kesällä Särkänniemen kyydit ovat osa Tampereen taksikuskien elämää. Lapsiperheitä tulee nähtyä laidasta laitaan. Päivänä eräänä oli sitä toista laitaa ja taksaritädillä oli hiha palaa...

Kolmen hengen perhe, tyttö n. 8 v, mukanaan sellainen hillittömän kokoinen puhallettava vasara. Ensimmäiseksi alkoi hirveä huuto, että nyt pitää saada Radio Rock ja volaa! Tulipa sillekin vahvistus, että viikonloppuöinä samaa asiaa kinuavat ovat 8-vuotiaan tasolla...

No, aloin kuitenkin etsiä kanavaa, toiveena saada pentu hiljaiseksi. Eikö silloin pamahda ilmapallovasarasta päähän! Vedin välittömästi tien sivuun ja ilmoitin, että nyt muuten lähti vasara peräluukkuun ja Mannaryyni-Anastasia vöihin loppumatkaksi. Oli muuten vähän vakavan oloiset vanhemmat, vaikka siihen asti kaikki oli ollut erinomaisen ihqu-pihqua. Varmaan juttelivat kotona, että olis ollu muuten niin ihana päivä, mutta se taksariämmä pilas kaiken...

Sanotaan tädille päivää, prkl!

2007-07-11T06:43:00.000+03:00

Minusta on fiksua ja luonnollista tervehtiä ihmistä palvelutilanteessa, olit sitten asiakaspalvelija tai asiakkaana. Tuo ei kuitenkaan aina ihmisiltä luonnistu. Kolme (minua vanhempaa) henkilöä nousi yksi kerrallaan kyytiini ja he hoitivat asian näin:

Nainen Ratissa: Iltaa.
NaisAsiakas nro 1: Xxxxxkatu 4!

Seurueen toinen nainen avasi oven:

Nainen Ratissa: Iltaa!
NaisAsiakas nro 2: Sanoiksää jo osotteen? On tää ihan hullua mennä taksilla näin lyhyt matka.
NaisAsiakas nro 1: Xxxxxkatu 4!

Lopulta porukan miesjäsen sai tumpattua tupakkansa ja istui etupenkille:

Nainen Ratissa: Hyvää Iltaa!!
Miesasiakas: Nainen! Meillä on naiskuski! Minnekäs me nyt sitten mentiin?
NaisAsiakas nro 1: Xxxxxkatu 4!

Osoite ainakin tuli harvinaisen selväksi...

Työ- & parisuhdepolitiikkaa

2007-06-24T04:34:00.000+03:00

Kyydissä: Keski-ikäinen pariskunta. Mies takapenkillä kännissä kuin käki. Nainen pelkääjän paikalla yrittää keskustella kanssani kaikkea järkevää. Kunnes tulee taas se naisten eniten esittämä kysymys.

Nainen: Etkö sä pelkää ajaa taksia, kun kaikenlaisia hulluja liikkuu täällä?
Nainen Ratissa: No, tuohon vastaan aina, että jos pelottaa, parempi lopettaa tää homma heti.
Mies: Mitä te höpisette..? Örr...
Nainen: Onko sulla miestä?
NR: Joo...
Nainen: Onko se myös taksikuski?
NR: Ei...
Nainen: Miten se ANTAA sun ajaa taksia?!
NR: *täysin spontaanisti* Mitäs hittoa se mun miehelle kuuluu, mitä mä teen työkseni?!
Nainen: No et sä nyt noin voi sanoo!! Pena ei antais mun ikinä ajaa taksia, ethän kulta?
Mies: Örr... Mitä!?
Nainen: Ethän sä antais mun ikinä ajaa taksia?
Mies: Eihän sulla oo vittu edes ajokorttia!

Kadonnut: Aurinkolasit

2007-06-23T15:22:00.000+03:00

Juhannusyö meni töissä älyttömän mukavasti. Kyytejä piisasi ja asiakkaat olivat hyvällä tuulella. Kaikki oli menossa liian hyvin. Klo 22 menin syömään ja laitoin aurinkolasini kotelossaan kuskin oven karttalokeroon. Koska tila autossa on rajallista, jouduin kiilaamaan ne pystyyn lukemani kirjan viereen. Klo 2.30 huomasin lasien hävinneen. Vaihtoehtoja on tasan kaksi. Lasit ovat tippuneet jonkun pihamaalle, kun ovi on ollut auki. Tai... Lasit ovat tippuneet auton (taka)lattialle lyödessäni oven kiinni ja joku vähemmän fiksu asiakas on ajatellut, että löytäjä saa pitää.

Keinonahkaisessa kotelossa lukee Ray-Ban, joten kyllähän nuo voivat jotakuta houkuttaa. Lasit ovat kuitenkin noin -3:n voimakkuuksilla, joten harvalle noista on iloa... Ketuttaa sen verran ostaa joka vuosi parin huntin arskoja, että maksan taatusti löytöpalkkion, jos nuo jostain tiensä kotiin löytävät.

Edit: LÖYTYI, LÖYTYI!!! Mä oon niin onnellinen! Aloin soitella osoitteisiin, joissa kävin viime yönä. Heti ensimmäisestä vastasi hymyilevä ääni, ennenkuin sain esittelyni loppuun: "Kyllä sun Ray-Banit on täällä." Tampereella on ihania ihmisiä! (Olen myös aika ylpeä omista salapoliisin taidoistani.)

Kännissä selvinpäin

2007-06-14T05:44:00.000+03:00

Matkalla baarista kotiin kollega kadehti ihmisten taitoa juoda itsensä lähes tajuttomaan tilaan. Samoin minä. En pysty ymmärtämään, miten voi saada viinalla itseltään jalat alta ja tajunnan avaruuden tuolle puolen. Sitä ennen laatta lentää ja mieli pysyy kirkkaana kuin taivas kesäaamuna kello neljä. Eikä ole se laattakaan lentänyt vuosikausiin...

Onkohan meitä kontrollifriikkejä enemmänkin taksissa töissä kokemassa jotakin extremea? Kai sitä voisi jollain terveemmälläkin tavalla nollata päänsä, kun ei onnistu edes ryyppäämään kunnolla. Tosin olen sillä tavalla outo, että pidän krapulaa erittäin terapeuttisena olotilana. Kroppa on herkkä kuin mikä ja ajatus juoksee todella mielenkiintoisia polkuja. Aamua odotellessa.

Nainen Tsadissa

2007-06-12T03:05:00.000+03:00

Genesis nähty. Ilotulitus ennen encorea oli vallan komea, vaikka suurin osa valoshowsta meni hukkaan hienon auringonpaisteen vuoksi. Tykkäsin lavarakennelmista ja Philin karismasta. Musiikki menee minulta noissa tilaisuuksissa aina hieman ohi, kun seuraan liikaa ympäristön tapahtumia (=olin selvinpäin).

Harmitti, kun en ottanut kunnon kameraa mukaan. Olisi mahtunut hienosti rintsikoihin (testasin!), eikä järjestysmies tutkinut käsilaukustani yhtäkään sivutaskua. Sen verran epämukavat nuo stadikan penkit olivat, että ensi kerralla taidan haluta kentälle riehumaan.

Vedätys

2007-06-09T06:11:00.000+03:00

Pariskunta on istunut autossa jo hetken aikaa, matkalla kaupungin laidalle. Nainen on hävittänyt ja kuolettanut korttinsa illan aikana, joten kyydin on luvannut maksaa mies. Miehellä on kyllä ihan muu mielessä kuin kuoletetut kortit. Mieli seikkailee jo naisen lakanoiden välissä ja puhuttu puhe on vain höttöä, kun aivot hokevat "pimppaapimppaapimppaa..."

Hieman ennen määränpäätä nainen tekee selväksi, ettei miehellä ole mitään asiaa hänen kotiinsa. Ei, hän ei nyt sentään ekoilla "treffeillä", hän ei sellainen nainen ole. Miehen tehtävähän oli vain päästää rahaton neito pinteestä. Nainen kyllä maksaisi kyydin miehelle myöhemmin. Vielä ennen määränpäätä sattuu naisen naapuri soittamaan. Pihaan saapuva taksikyyti kelpaisi hyvin kyydiksi kaupunkiin.

Pihassa rahaton nainen poistuu kotiinsa ja taksiin säntää tilalle naapurin nainen. Tässä kohtaa mies tuntuu heräävän. Miksi hitossa hän on täällä? Hänenkö pitäisi maksaa mittarissa raksuttava summa? Kuka maksaa paluun kaupunkiin? Hetki kinataan, ja jo kotiinsa mennyt nainen kutsutaan takaisin sopimaan maksusta. Mies puhutaan maksamaan tähän asti kertynyt summa ja naapurista kyytiin syöksynyt nainen maksaisi matkan kaupunkiin. Tämä selvä ja matkaan.

Mies on edelleen ärtynyt ja haluaa kotiinsa. Kyytiin noussut nainen on kuitenkin viehättävä ja supliikki. Puolessa matkassa kumpikin on jo menossa samaan ravintolaan ja kuulen miehen aivoissa taas takovan "pimppaapimppaapimppaa..." Ravintolan ovella nainen ei edes yritä maksaa osaansa matkasta. Lupaa tarjota miehelle paukkuja, jos mies maksaa. Takapenkiltä ojennetaan kortti mukisematta.

Voisin lyödä vetoa, että nainen hävisi välittömästi ravintolassa omille teilleen. Voisin lyödä vetoa myös siitä, ettei ollut eka kerta, kun mimmit tekivät tällaisen vedätyksen. Mimmi 1 ilmaiseksi iltamista kotiin ja lapsenvahtina ollut mimmi 2 samalla kyydillä baariin. Kätevää.

Meille, teille vai maistraattiin?

2007-06-03T06:13:00.000+03:00

Omituisen epäsuhtaisen oloinen pari nousi pitkästä jonosta kyytiini. Oli aika selvää, että saman illan aikana oli tavattu. Touhu kävi takapenkillä intiimiksi, mutta muuttui jostain syystä nopeasti keskusteluksi. Mies vaikutti fiksulta. Kertoili suht vaativasta työstään ulkomailla asiallisesti ja vastaili kohteliaasti naisen jokseenkin omituisiin kommentteihin. Poimintoja keskustelusta:

Mies kertoi mitä tekee työkseen. Nainen: "No eihän sulla sit oo mitään hätää." Hätää? Mitä hätää? Missä? Miksi?

Mies kertoi enemmän työstään, joka kuulosti melkoisen vaativalta yrityskonsultoinnilta. Nainen: "Niin kun sä jeesaat niit johtajii, niin onks sun titteli sit vai assistentti?"

Mies kertoi työskentelevänsä erään ison ja tunnetun eurooppalaisen kaupungin lähellä. Nainen tiedusteli heti perään, missä maassa mies työskentelee.

Miten on pojat, miltä tuntuisi seuraava yksinpuhelu juuri tapaamanne naisen suusta: "Mä en oo koskaan nähny vuoristoo, mutta mä voisin kyl tottuu siihen, jos siel ois kuntosali. Mä kun kuntoilen viis kertaa viikos, kun mä oon tottunu ja muuten mä voisin vaik plösähtää. Et vaik mä en osaa englantii tai kielii oikeestaan ollenkaan - tai siis tajuun, mut en osaa puhuu - mut mä oon tosi hyvä huushollihommissa. Mul on oikeestaan niihin koulutuskin, vaik en oo ikinä tehny sen alan töitä, mut voisin kyl tehdä. Siis ulkomailla. Vaik eihän sitä tiedä, mitä täst tulee. Täähän voi siis olla ihan vaan yhden illan juttu."

Maksuhetkellä nainen nousi autosta ja jäimme miehen kanssa hetkeksi autoon kaksin. En tiedä, kumpi aloitti nauramisen. Ehkä mies. Nauroimme hiljaista, hörähtelevää naurua sanomatta sanaakaan, mutta sanoen samalla kaiken tarvittavan. Ulkona mies koppasi naisen kainaloonsa ja talutti kohti asuntoaan. Rohkea kaveri.

Ilma sakeana

2007-06-01T15:57:00.000+03:00

Kuvan lumikinoksen oloinen läjä ei ole ulos häädettyjen tupakoitsijoiden aiheuttama tuhkakasa, vaan eilen ilmassa leijuneita ja seinän viereen kasaantuneita höytyviä. Ihmeteltiin noita asiakkaiden kanssa pitkin iltaa. Auringonvaloa vasten hahtuvat näyttivät ihan sakealta lumipyryltä. Yritin selvittää, minkä kasvi nyt noin siementää, mutta en saanut tyhjentävää vastausta. Takapenkiltä tarjottiin pajua, tuomea ja voikukkaa. Itse laittaisin panokseni tuomelle.

Puolenyön jälkeen alkoi kuulua tarinoita viimeisestä ravintolasavukkeesta. Yhdessä ravintolassa oli soitettu Doorsin The End ja kirjoiteltu tuhkakuppeihin viimeisiä viestejä. Sikareihin erikoistuneessa pubissa koko henkilökunta oli sauhutellut paksuimpia mahdollisia pöllejä vielä klo 00:45. Mistään en kuullut ilohuutoja. Savuttomat lähtevät sitten varmaan tänään puhtoiset keukot riemusta kiljuen kapakkaan? Etupenkki kuuntelee taas tänään mielellään tarinoita.

Teknisiä onkelmia

2007-06-01T07:16:00.000+03:00

Piti blogata hienosti oikein kuvan kanssa, kun rattinaisella on kerta noi Flickr-tunnukset. Vaan näyttääpä Mr Flick solmineen tässä talven aikana liiton Ms Yahoon kanssa. Nyt sitten pitäisi muistaa kaiken maailman tunnusta ja osoitetta ja syntymäaikaa ja ties mitä. Hitto, puolet noista valehdellut, kun anonyymina ollaan. Mitään hajua. Kertokaa nyt joku vastaava näppärä mesta, jonne voi lykätä kuvia ilman dna-näytteen antamista ja pelkoa hetikohta liitosta jonkun hypernetti-isonveljen kera.

Kyllä naisetkin osaa...

2007-05-26T07:53:00.000+03:00

Riehakas porukka kutakuinkin ikäisiäni naisia nousi kyytiin. Eivät juuri kuskin kanssa jutelleet. Omia juttuja oli riittämiin, eikä kommenttejani tarvittu. Aivan yllättäen etupenkillä istunut nainen kysyi: "Oleksää mies vai nainen", ja sukaisi sormellaan hiuksiani. "Siis anteeksi mitä!", huudahdin ehkä liiankin kovaa. "No kun sulla on ihan miehen hiukset..."

Takapenkin ystävättärien vaivaantuminen tuntui sisuskaluissani asti. Itse olin sekä huvittunut että ärsyyntynyt. Huvittunut, koska mieheksi ei kyllä ole ikinä ennen luultu. Ylimielisen huvittunut, koska minulla on taatusti tyylikkäämmät hiukset kuin yhdenkään kyydissä olleen naisen palanut tätipermanentti - jopa ylikasvaneena ja 8 tunnin ajon jälkeen. Ärsyyntynyt, koska taksikuski katsottiin taas kerran ostetuksi omaisuudeksi, jolle voidaan huudella mitä vain, ja jonka tukkaa voidaan hipelöidä kuin henkkamaukan toppeja. Stna, seuraavan hiplaajan hiplaan ojanpenkalle!

Sisäpiirin tervehdyksiä

2007-05-25T05:48:00.000+03:00

Olipa eräs blogimaailman vaikuttaja, guru ja tirehtööri saattelemassa työpaikaltaan vierasta taksiin. Nainen ratissa ilahtui nähdessään tutun naaman ja vastoin normaalia superkorrektia käytöstään huuteli auton avoimesta ikkunasta tervehdyksensä. Kyytiin astunut vieras oli hieman hämmentyneen oloinen: "Taitaa tuo S olla melkoisen ahkera taksin käyttäjä..?"

Fyysinen koskemattomuus, kiitos

2007-05-20T22:44:00.000+03:00

Proksemiikka on hieman ongelmallinen asia taksin palvelutilanteessa. Varsinkin etupenkillä istuva asiakas on välittömästi henkilökohtaisella etäisyydellä (0,5 - 1,2 metriä), joskus jopa lähellä intiimiä etäisyyttä (alle 0,5 metriä). Takana istuva asiakas saattaa potkia penkkiä tai nojautua etupenkkien väliin keskustelemaan edessä istuvien kanssa. Etupenkin asiakas heiluu ja huojuu humalassa, tahtoo kätellä ja käsisuudella ja taputella käsivartta. Taksinkuljettajan henkilökohtaisen tilan tarve ei siis saisi olla kovin korkea. Mutta mitä jos se on..?

Minä en voi ymmärtää, miksi jotkut asiakkaat haluavat koskettaa sanojensa vakuudeksi kuljettajaa - tai ketä hyvänsä asiakaspalvelijaa - vaikkapa olkapäähän. Minulla ei ole tullut moinen koskaan mieleenkään! Aina kun sellaista tapahtuu, hätkähdän, vetäydyn kauemmas ja virittäydyn tietynlaiseen varotilaan, vaikka kosketus olisi aivan viaton.

Valehtelematta yksi ärsyttävimmistä asiakkaistani on ollut yksi puolituttu nainen (kaverin työkaveri), joka koko 20 km:n matkan kosketti minua joka ainoan lauseen jälkeen olkapäähän. Veressä kohisi adrenaliini, kun pääsimme perille. Helvetti, minun reviirini ja minun työpaikkani! Pidetään ne kädet siellä omalla puolella!

Teinipaineita

2007-05-19T04:32:00.000+03:00

Nykyään on hirveästi juttua nuorten naisten ulkonäköpaineista, mutta kun itsellä ei lähipiirissä teinityttöjä ole, niin suorat kokemukset asiasta ovat aika vähissä. No, tänään sain vahvistusta asialle...

Särkänniemessä oli NRJ-konsertti, ja teiniä kaupungissa riitti. Monet olivat nuoren ikänsä vuoksi vanhempien kanssa liikkeellä. Kuljetin kahta tällaista seuruetta. Ensimmäisessä kyydissä tytär valitti äidilleen, ettei voi mennä kylpylässä uimaan, kun hänellä on niin paksut nilkat. Tyttö oli ehkä 14 ja ihan hoikka tapaus.

Toinen kyyti sisälsi sisarukset vanhempineen. Vanhemmat juttelivat ohimennen jotain kävelylenkeistään, johon tyttäret: "Kyllä teidänkin pitäis alkaa hölkätä. Se polttaa rasvaa paljon tehokkaammin kuin kävely." Pimut olivat 13-ikävuoden kieppeillä ja vanhempansa ihan normaalipainoisia.

Kyllä kai sitä meillä 80-luvun nuorillakin oli omat ulkonäköpaineensa, mutta en muista kenenkään vältelleen uimista paksujen nilkkojen vuoksi - puhumattakaan kylpylästä. Rasvaprosenteista emme olleet kuulleetkaan, emmekä taatusti kehoittaneet vanhempiamme hölkkäämään. Kipeetä touhua.

Pompi pois nyt limalimamies...

2007-05-18T17:23:00.000+03:00

Tampereella on tänään oikea iskelmätitaanien taisto, kun Komeetassa esiintyy Frederik ja Seurahuoneella Lea Laven. Kumpi mahtaa vetää enemmän väkeä..?

Lima

2007-05-18T05:30:00.000+03:00

Limat. Yleensä tunnistan ne heti, kun ne istuvat autoon. Osaan pitää äänen kylmänä, kädet torjumisvalmiudessa ja väistellä poskisuudelmia 120 km/h vauhdissa. Vaan tämä tuli totaalisena yllätyksenä. Ehkä siksi, koska mies tuli autoon naisen seurassa. Omituinen mies toki oli, mutta niinhän moni on.

Vastailin niitä näitä kummallisiin, kirjakielellä lausuttuihin kommentteihin ja parkkeerasin pubin eteen. Kun maksu oli suoritettu ja miehen seuralainen oli ulkona, se tapahtui. Luulin ensin, että mies on kättelemässä minua. Kädellä oli vain ihan toinen suunta. Paskianen otti ja puristi minua reidestä. Siis oikein antaumuksella ja naatinnolla. Mittaili vielä katseellaan lihojani ja hyvästeli huokaillen. Olin niin tyrmistynyt, etten osannut reagoida mitenkään. Minuutti tapahtuneen jälkeen pystyin vain mielikuvissani lukitsemaan äijän sormet kunnon otteeseen ja huutamaan: "Katkaisenko sormet, katkaisenko!?!" Prkl.

Tosi moraalitonta...

2007-05-17T04:33:00.000+03:00

Toisinaan - tai itse asiassa joka ilta - minulta kysytään, jättäisinkö auton parkkiin ja lähtisinkö asiakkaiden kanssa ryyppäämään. No nyt lähdin. Auto on tuossa pihassa ja edessäni on viinilasi. Kippis, aurinko paistaa kohta!

Helppo elämä

2007-05-16T18:09:00.000+03:00

Kaksi keski-ikäistä naista nousee kyytiini Keskustorilta. Takana on mukava ilta, teatteriasitys, drinkkejä, tyttöjen juttuja. Lähdemme kohti tamperelaista kerrostalolähiötä. Osoitteeseen kuljetettava nainen on melko hiljainen, mutta ystävänsä puhuu senkin edestä: "Niin sä asut siinä X:n alueella nykyään? Ja Pekka asuu sitten - Orivedelläko se oli? Niin se elämä menee... Että mä toivon, että saisin nukuttua tänä yönä hyvin täällä Tampereen asunnolla. Meillä siellä Espoon asunnolla kun se ilmastointi pitää niin outoa huminaa... Ja linnut! Voi hyvä luoja, mitä meteliä ne näin keväällä pitää, kun meillä on siellä Espoossa sitä maata ja metsää siinä ympärillä niin paljon."

Hiljainen rouva poistuu hiljaisesti kyydistä ja jatkan matkaa puheen solistessa: "Mikäs auto tämä on? Ihan kiva. Mieheni osti juuri sellaisen 5-litraisen X-merkkisen. Eihän sillä täällä Suomessa voi toki millään ajaa sitä vauhtia kun sillä pääsisi, mutta onhan tuo ihan hieno. Itselläni ei ole kuin 3-litrainen, mutta se on avoauto. Ah, ollaankin perillä, kiitos sinulle."

Miten ystävällisen puheen taakse voikaan verhota niin paljon. Jos joskus rikastun, potkikaa perseelle jokaisesta brassailukommentista...

Söpöilyä datalla

2007-05-12T05:25:00.000+03:00

Pakko blogata ennen nukkumaanmenoa datalle tullut viesti, joka on varmaan söpöislutuisin, jonka olen taululla koskaan nähnyt: (02:41:35) PINSIÖNTIEN JA ROUNIONKADUN LIIKENNEYMPYRÄSSÄ KÖPÖTTELEE PARI SIILIÄ.

Päivän huonoin

2007-05-09T16:31:00.000+03:00

"Miltäs näyttää tämä talous noin taksinkuljettajan näkökulmasta? Onko lama jo tulossa?", tiedusteli eräs asiakas.
"No, niinhän sitä sanotaan, että taksissa lama näkyy ensimmäiseksi. En ole kyllä sellaisesta merkkejä nähnyt. Vaan voihan sitä jonakin kauniina päivänä tulla kunnon pirssiromahdus." *hekottavaa sitcom-naurua*

Katson sineen taivaan

2007-05-08T16:04:00.000+03:00

Nyt on alkamassa se vuodenaika, kun tässä hommassa työt vähenee, mutta maisemat paranee. Olen ihastellut keväisen taivaan värejä niin, ettei ajamisesta ole tahtonut välillä tulla mitään. Eilen sateen loppuminen ja auringonlasku osuivat samaan hetkeen. Muodostui mieletön vaaleanpunaisen purppuran ja sateen harmauden valo. Aamulla taas taivaalle oli maalattu pitkiä vetoja vaaleanharmaata ja hennon sinistä akvarellia. Epätodellinen, kerroksittainen kevättaivas.

Olenko jotenkin erikoinen, kun huomaan tuollaiset? Asiakkaat eivät ainakaan puhu juuri koskaan mistään muista sääilmiöistä kuin sateesta ja paisteesta.

TOP10 kysymykset

2007-05-03T13:39:00.000+03:00

Kommenteissa kysyttiin herjalla asiakkaiden esittämiä TOP10 kysymyksiä. Tässä ensimmäiset kymmenen, jotka viidessä minuutissa tulivat mieleeni:

1. Ootko renki vai isäntä?
2. Etkö pelkää ajaa taksia öisin/kun olet nainen? (Yleisin naisten esittämä kysymys.)
3. Tunnetko taksinkuljettajaa/autoilijaa nimeltä..?
4. Mikäs auto tää on?
5. Miten menee? (Humalaisten miesten yleisin kysymys. Vrt. Frendien Joey: "How you doin'?")
6. Ootko kauan ajanut taksia?
7. Onko ollut kiireinen ilta?
8. Onko (auton merkki) hyvä ajaa?
9. Lähdetkö kahville/jatkobileisiin/saunaan/drinksulle?
10. Lähtisitkö ajamaan Ouluun/Norjaan/Lontooseen/Venäjälle/(keksi oma määränpää), jos pyytäisin?

Kyllä sä ny Repan tunnet!!

2007-05-02T15:01:00.000+03:00

"Tunnetko taksinkuljettajaa/autoilijaa nimeltä..?", on TOP10 kysymyksissä ihan kärkipäässä.

Tiedän olevani aika epäsosiaalinen ihminen, joka on hieman outo piirre taksinkuljettajalle. Nautin kyllä ihmisten seurasta, mutta sopivina annoksina, enkä hakeudu kovin hanakasti muiden seuraan. Osittain tästä johtuen, en tunne kovinkaan montaa kollegaa tahi autoilijaa - varsinkaan nimeltä.

En muutenkaan oikein ymmärrä, miten tässä voisi oppia porukan tuntemaan? Joskus harvoin tuolla tolpilla törmäillään, mutta ei siellä nyt käsipäivää itseämme esitellä. Kunhan paskaa jauhetaan.

Itse kysymykseen olen viime aikoina vastannut, etten kulje kyseisissä piireissä, että joku taso pitää olla...

No fun, no cheating

2007-04-23T13:09:00.000+03:00

"It's a hotel somewhere near restaurant Praha..." Hienoisessa humalassa oleva ulkolainen mies ei muistanut tarkkaa osoitettaan, mutta kyseisellä vinkillä löysin perille helposti. Matka oli lyhyt, mutta mies yltyi silti kehumaan minut ja koko Suomen melko hmm... persoonallisella tavalla: *humalaisesti sopertaen* "I like it here. I really like your style. No fun and no cheating."

Jotenkin miehen kommentista tuli mieleeni Viikatteen Vastarannan valssi:

Täällä ei nauraa saa asioille, joille muualla saa
Myös ikävät asiat visusti omana tietonaan
Töitä ja töitä ja kireitä vöitä ja pyhänä kerrasto puhtoinen
Täällä on huveina lepo ja liemi lämpöinen

Kuukauden parhaat minuutit

2007-04-15T13:51:00.000+03:00

On oikeasti kiva kyyditä riehakkaita porukoita, joilla känni on siinä vaiheessa, että jutut ovat vielä oikeasti hauskoja. Seuraava tarina irroitti ehkä kuukauden parhaat naurut. Tämä lähti liikkeelle miesten nimistä ja jatkui seuraavasti:

"Hei kaverit, mulla on yks juttu Simosta - hei kuunnelkaa nyt! Mulla oli kersana sellanen nukke kun Simo. Simo oli hirveen ruma, enkä mä halunnut leikkiä sillä. Mulla oli toinen nukke, sellanen Nina. Nina oli tosi kaunis ja sillä oli sellasen vaaleet, pitkät hiukset ja sillä mä leikin koko ajan. Mun kävi kuitenkin ihan hirveesti Simoo sääliks, vaikka se oli ihan tyhmä ja ruma, ja mä leikin sen kanssa kerran kuussa säälistä."

Tuosta päästiinkin aiheeseen, mitä kaikkea ko. henkilö tekee säälistä, sekä tulevaan poikaansa Simoon, jonka kanssa vain äiti leikkii - säälistä.

Poliisi, minne sinä meet...

2007-04-12T03:25:00.000+03:00

Joukko remuavia nuoria miehiä sulloutui autoon ja ilmoitti osoitteekseen laveasti Hervannan. Koko seurue oli hyvällä päällä ja jutut sen mukaisia. Liikennevaloissa viereen sattui poliisiauto.
- "Hei, paskapäät! Mulkut! Nyt kesoo ja meteliä! Näytä Järvinen persettä! Hei, miten tän ikkunan saa auki?! Höh, tää ei aukee!"

Siihen on syynsä, että auton ikkunat ovat jatkuvasti lapsilukossa... Valot vaihtuivat ja pääsimme liikkeelle ilman hämminkiä. Metelin keskellä tiedustelin, minne päin Hervantaa pojat ovat matkalla.
- "Poliisikoululle."

Pääsiäisen kärsimysnäytelmä

2007-04-08T07:01:00.000+03:00

Pääsiäisen ajan töiden laadun kiteytti loistavasti eräs poikkeuksellisen fiksu asiakas: "Mä en vois ikinä alkaa taksikuskiks, koska ne joutuu kärsiin niin kamalasti."

Poikain juttuja

2007-04-03T15:47:00.000+03:00

Kuten edellisessä merkinnässä kerroin, kestän kuunnella loistavasti asiakkaiden rasvaisia juttuja. Harvemmin tuota taitoa onneksi tarvitsee. Huvittavimpia ovat n. 20-vuotiaat miehet, jotka kuvittelevat juttujensa olevan roiseja, mutta todellisuudessa ne ovat säälittäviä.

Tämä täti ei oikeasti ymmärrä "nykynuorisoa". Kyllä minä muistan kundien minunkin nuoruudessani (lausutaan värisevällä tätiäänellä) puhuneen asioista suoraan, mutta puhutut asiat ovat näköjään hieman muuttuneet. Ennen pojat puhuivat pi**usta. Arvatkaapa, mistä nykyään puhutaan? Runkkaamisesta.

Kyllä. Poikkeuksetta. 3-4 sälliä istahtaa kyytiin ja alkaa raportoimaan, montako kertaa on tänään runkattu ja pari kertaa pitää vielä sen päivän aikana vispata ja pitäisiköhän homma hoitaa siinä taksissa heti. Siis WTF? Onko pimppa so yesterday, että siitä keskusteleminen olisi soooo booooring? Vai onko homman nimi tämä nykyinen homomuoti? Vai luulevatko pojut jotekin järkyttävänsä taksitätiä jutuillaan? (Todellisuudessa nuo jutut kuullostavat taksitädin korvaan samalta, kun kertoisivat leikkineensä omilla ulosteillaan.) Idiootteja.

Jos pojat nyt kuitenkin äityvät pari sanaa tytöistä puhumaan... Jotakin kertoo tästä ajasta myös se, ettei enää kysytä, että "saitko?" tai "ottiko se suihin?". Nykyään tiedustellaan suoraan, että millä tekniikalla se otti suihin.

Raivottaren yö

2007-04-02T06:42:00.000+03:00

Olin yön töissä pienessä kuumeessa ja kurkkukivussa. Olin siis normaaliakin ärtyneempi.

Otin kyytiin lennosta erään keskustakapakan liepeiltä (virhe!) pari kaverusta, joiden suunsoitto otti kupoliin jo alkumetreillä. Lähikuntaan oli pojilla matka ja kovin härskit jutut. Minä kestän kyllä rasvaisen stoorin jos toisenkin, mutta en silloin jos mennään henkilökohtaisuuksiin.

Takapenkin kaveri yritti hillitä etupenkkiläisen juttuja. Siivuutin huumorilla mm. kysymykset mahdollisesta panetuksestani ja aviosäädystäni ja yritin ohjata keskustelun muihin aiheisiin. Vihjaisin jopa kyydin päättymisesta, ellei tyyli muutu. Ei muuttunut. Kun alettiin tiedustella kuljettajan sukupuolielinten viskositeettia, löin jarrut pohjaan niin, että poikien otsalohkot napsahtelivat aika voimallisesti auton muoviosiin (kannattaisi käyttää niitä turvavöitä). Hillitty olemukseni oli vaihtunut sekunnissa raivottareksi ja kurkkukivustani huolimatta ääntä irtosi aika huolella. Hämmästyin jopa hieman poikien reaktiota. Kumpikin ikäänkuin pieneni silmissäni ja anteeksipyynnöt hukkuivat jonnekin "Nyt pihalle eikä enää sanaakaan!"-huutoni alle. Vastalauseita ei kuulunut ja ovet sulkeutuivat kutistuneiden miesten perässä kiltisti.

Hienoa, että naisen raivo toimii edelleen tässä sekopäisessä yhteiskunnassa. Seuraavassa kirjoituksessani sekopäisestä meiningistä lisää...

Naistuntija

2007-04-01T14:55:00.000+03:00

Ensin pitää sanoa, että minusta on hölmöä seistä lauantai-iltana puoli tuntia taksijonossa ja ajattaa pirssi sen jälkeen grillin viereen puoleksi tunniksi, että herrasväki saa ruokaa. Samaan aikaan tolpilla on massoittain ihmisiä, jotka odottavat taksia. Keskustassa on kuitenkin joka kulmalla mäkkäriä ja jurrikebabia, joista sen safkan voisi hakea ennen taksiin nousemista.

Joskus grillille hakeutuvat ihmiset kysyvät, saako kuskille olla jotain. Yleensä kieltäydyn, sillä:

- Kuljettamassani autossa EI syödä. En minä eikä muut.
- Haluan jatkaa töitä mahdollisimman nopeasti, en notkua grillillä.
- Istun mieluummin autossa, kuin heilun grillillä humalaisten seassa.
- Ei ole nälkä.

Pari kertaa olen tehnyt poikkeuksen, mutta silloin on ollut kyseessä hiljainen arki-ilta ja kyytiläinen on ollut harvinaisen miellyttävää seuraa.

Tällä viikolla osui kyytiini mies, jonka määrätietoisesta tarjouksesta en voinut kieltäytyä: "Nyt mennään grillille hakemaan sapuskaa ja minä tuon sulle sieltä punaisen ja vihreän neekerinsuukon." Siis mies, joka ymmärsi jättää lihapiirakat ja makkaraperunat omaan arvoonsa ja toi naiskuskille suklaata. Ja vielä parhaat neekerinsuukkomaut! Mikä naistuntija!

Valivali

2007-04-01T05:29:00.000+03:00

Vituttaa:

- Oma sukupuoleni. Miksi naiset haluavat aina taksin ajavan 40-60 km/h rajoitteisia teitä, vaikka samalla hinnalla pääsisi menemään moottoritien kautta? Entä miksi se oma puoliso on haukuttava siinä kuskin ja kavereiden kuullen? Helvetin noloa.

- Talojen numerointi. Tai sen puuttuminen. Jos minä saisin päättää, joka ainoassa osoitteessa pitäisi olla vähintään A4-kokoinen, valaistu numero.

- Osoitteiden epäloogisuus ja niissä asuvien ihmisten epäloogisuus. Onko se joku helvetin ihme, että taksi etsii osoitetta pitkään, jos osoite on Pönttökadulla mutta sinne pitää kulkea Puupääkadun puolelta?

- Haisevat spurgut ja kevätflunssa. Jouduin tässä yhden ammattilaisen jäljiltä ajamaan puoli yötä ikkunat auki. Olen välttänyt tänä talvena kaikki A-virukset sun muut noro-pöpöt. Vaan nyt taisi yksi vaivainen puistokemisti ajaa minut pelkällä hajullaan sairasvuoteeseen.

Ai niin... Jos joku tenava uskaltaa herättää minut nyt yövuoron jälkeen kymmeneltä aamulla joku pirun risu kädessä, niin en ehkä osaa ottaa sitä kevyenä aprillipilana. Ja ei, meidän ovikelloa ei kovin helpoin kotikonstein saa hiljaiseksi.

Pipa himmeenä

2007-03-27T14:17:00.000+03:00

Kuittasin kyydin kapakkaan, josta tulee liian usein kyytiin sekopäisiä ihmisiä. Siis ei niitä normaaleja humalaisia jurpoja, vaan ihan oikeasti pipa himmeenä olevia. Kai olin pientä seikkailua vailla.

Kaksi isohkoa miestä käveli autoon. Ilmoittivat heti, että ovat hyvätapaisia, vaikkakin humalassa. Jos tuo pitää erikseen ilmoittaa, niin silloin on ongelmia tiedossa.

Ensimmäinen miehistä saatiin jätettyä hyvässä järjestyksessä kyydistä. Kun pääsimme toiseen osoitteeseen, kyydittäväni oli (lyhyestä matkasta huolimatta) osoittanut jo pieniä vihamielisiä piirteitä sovinistisilla kommenteilla ajotaidostani. Maksun koittaessa mies kaivoi lompakostaan kasan viisikymppisiä. Koska minulle oli koko illan lykätty isohkoja seteleitä, vaihtokassani oli melko kuiva. Siksi tiedustelin mieheltä: "Ei sulla sattuis olemaan pienempää, kun on tuo vaihtokassa aika finaalissa?" Mies ärsyyntyi kysymyksestä ja heitti viisikymppisen minulle kuin koiralle: "Pidä saatana koko summa, jos on niin vitun vaikeeta!" En lähtenyt väittämään vastaan.

Mies poistui autosta ja lähdin jo peruuttamaan pihasta, kun kuulin huudon: "Älä lähde mihinkään!" Luulin miehen tulleen toisiin ajatuksiin vaihtorahojen suhteen, joten pysähdyin ja avasin ikkunan. Mies huitoi ja huusi pihaportaillaan: "Saatana, mulle ei rupee mitkään ämmät tollasia huuteleen!" Samalla mies hapuili jotain eteisestä. En jäänyt katsomaan, mitä miehellä oli mielessä, vaan kaasutin ripeästi pois.

En ymmärrä, mistä mies hermostui. Kuuliko päässään ääniä, vai ottiko vittuiluna lauseeni: "Ei sulla olis pienempää?" Vasta myöhemmin tuli mieleeni, että tilanne saattoi olla tosissaan vaarallinen. 40 euron tippi ei paljon lämmitä, kun joutuu uhkailun kohteeksi.

Kahden rapun väkeä

2007-03-25T14:08:00.000+03:00

Ajoin kohti tolppaa ja näin jo kaukaa jonon kärjessä huomiota herättävän pariskunnan. Mimmi hetkutti peräosastoaan kundia vasten MTV:n videoiden tyyliin. Kunnon show päällä.

Sama meno jatkui auton sisällä. Typy kertoi minulle osoitteen äänellä, jonka olisi voinut siirtää suoraan pornovideon ääniraidalle. Sen jälkeen pimu syöksyi vampyyrityylillä kundin (joka oli selvästi passiivinen osapuoli) kimppuun. En tiedä, mitä takapenkillä tapahtui, mutta painoin kaasua ja toivoin etteivät ehtisi itse aktiin matkan aikana...

Matka oli onneksi lyhyt ja pornoääni neuvoi minut hyvissä ajoin kääntymään. Ajoin kohti kerrostaloa, kun kujertava ääni päätti kyydin sanoihin: "Me mennään tuohon B-rappuun. Hihihi.."

Miesten miehiä

2007-03-21T15:42:00.000+02:00

Kyllä kuulkaa oli viime yönä kyydissä oikein miesten valioyksilöitä! Vai mitä tytöt sanotte seuraavasta valikoimasta, kenen kanssa lähtisitte treffeille:

1. Tyyppi, joka on liuottanut aivonsa joillakin laadukkailla ja/tai vähemmän laadukkailla aineille. Ikää 3-kympin huitteilla. Saa sanottua ainoastaan: "Sovitaanko niin että viet mut.. ööö.. Mennään tosi nopeesti... äh." Kaiken lisäksi herran likvideettitilanne on pahasti nollan puolella.

2. Tyyppi, jolla on epäilyttävä nippu satasia taskussa. Puheet liikkuvat lähinnä aiheessa, kuinka kova jätkä hän on. Tyttöystävälle viedään tuliaisiksi lähigrilliltä 2 euron purilainen.

3. Tyyppi, joka päättää riemastuttaa ystäviään poistumalla autosta liikennevaloissa 007-agenttipyörähdyksellä ja aiheuttamalla taksikuskille sydänhalvauksen.

Kylä kansa tietää!

2007-03-20T03:11:00.000+02:00

Yleensä olen ylpeä siitä, että asun Tampereen seudulla. Olen ylpeä siitä, miten hieno kaupunki tämä on ja millaisia ihmisiä täällä asuu. Paitsi silloin, kun luen Aamulehden yleisönosastoa.

Eilisen Aamulehden luettuani pihisin raivosta. Lähdin töihin ja mietin jo valmiiksi blogiin tulenkatkuisen vastakirjoituksen. Onneksi luin töistä tullessani paremman ja fiksumman merkinnän. Timjami kertoo, mistä on kyse.

Hymyä huuleen

2007-03-17T20:09:00.000+02:00

Mies kyydissä: Hei, älä ny oo noin totisena! Hymyä huuleen!
Nainen ratissa: Hei, mä olen duunissa ja kello on neljä aamulla. Naurattaisko itteäs kovasti?
M: No en tiiä... Tunnetko muuten Pulkkisen Peraa (nimi muutettu)?
N: No en tunne hirveesti...
M: Tunnet tunnet!! Se ajaa taksia. Älä väitä!
N: En kyllä tunne kovin montaa...
M: Sano sille kun näät multa terveisiä, että se on täys paskapää.
N: Toki...

*hiljaisuutta*

M: Kauhee panomies.
N: ?
M: Se Pera on ihan hirvee paneen.
N: *saa hysteerisen väsyneen naurukohtauksen*
M: *innostuu kulejttajan naurusta* No on on! Heiluu meisselinsä kanssa joka puolella. Muista sanoo multa terveisiä kun näät. Täys paskapää.

Ääntä

2007-03-16T04:28:00.000+02:00

Jokin aika sitten keskusteltiin radion soittamisesta taksissa. Olipa yksi kollega jopa sitä mieltä, että asiakas voi valittaa taksitarkastajalle, jos kuski ei vaihda mieleistä kanavaa. ;-) Minä olin hieman eri mieltä asiasta ja käännyin itse tarkastajan puoleen. Vastaus oli selkeä ja yksiselitteinen: Kuljettaja päättää radion soittamisesta. Piste.

Tässä ovat selkeästi vastakkain asiakkaan viihtyvyys ja kuljettajan työympäristön viihtyvyys. Joku kysyi kommenteissa seuraavaa: "Minä kuitenkin olen se maksava asiakas, matkat on yleensä n 7 km, eli en pyydä soittamaan mitään 2 tuntia- en ymmärrä????"

Maksava asiakas maksaa turvallisesta kuljetuksesta pisteestä A pisteeseen B. Minulta ei ainakaan voi ostaa mitään lisäpalveluita - kuten popin soittamista täysillä - heittelemällä 50 seteleitä kojelaudalle (tätä on joku yrittänyt). Huorat on erikseen. Toki kuljetukseen sisältyy palvelu ja siihen sisältyy toivotun radiokanavan soittaminen tai radion sulkeminen. Minun kuljettamani auton palveluun ei kuitenkaan kuulu mikään, joka vaarantaa asiakkaan turvallisuuden. Ja sen vaarantaa ihan takuulla 100 desibelin volyymilla soitettu speedmetal, joka nostaa adrenaliiniani ja vie huomiotani liikenteestä. Tätä eivät taas jurpojuopot ymmärrä. En myöskään ymmärrä näitä 7 km:n tyyppejä. Eikö sitä nyt pärjää kymmentä minuuttia ilman tiettyä poppia? Räjäyttäkää tärykalvonne vaikka iPodilla, mutta minua ei kiinnosta teidän musiikkinne. Sama kuin asiakas alkaisi tuputtaa minulle ostamaansa jurrikebabia: "Eiks ookin hyvää!? Tää on mun lempparia! Ota lisää! Vielä mahtuu!"

Kyydissäni ei siis luukuteta jatkossakaan. Radio on hiljaa tai sieltä soi "taksivolyymilla" joku mahdollisimman neutraali kanava.

Jos ääntä haluatte käyttää, niin käykääpä uurnilla sunnuntaina. Vaihdoin mainosbanneriin blogosfäärin ehdokkaan, koska Google Ads tuppasi suosimaan karsastamani puolueen ihmisiä.

Ai niin, jatkossa vain Bloggeriin rekisteröityneet voivat kommentoida tätä blogia. Jos ne oksentelevat kommentoijat vaikka pysyisivät poissa kyydistä.

Vituttaa, siis kirjoitan

2007-03-15T16:23:00.000+02:00

Eilen sain kuulla ystävältä marinaa siitä, miten en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Ja harvoin. Kerroin, ettei ole ollut oikein mitään kirjoitettavaa. Tarkemmin ajateltuna se ei ollut totta. Kirjoitettavaa olisi melkein jokaisesta työyöstä. Syy, miksi merkintäni ovat harventuneet, olette te arvon lukijat. Tai tarkemmin sanottuna kommentoijat.

Lähes kaikki kirjoittamisen arvoiset asiat olisivat jollakin lailla negatiivisia juttuja. Märinää asiakkaista, eli oman pääni puhdistamista. Sitä varten blogit kai monesti ovat olemassa. Jos tuuletan päätäni harva se päivä ja annan tulla kaikki vittusaatanaperkeleet tänne luettavaksi, niin aina on joku joka ei siitä tykkää. Sitten saan lukea kommentteja: "Lopeta toi duuni, jos se on susta noin kamalaa" tai "Taidat olla väärällä alalla". Väitän, että joka ikinen kokee työssään hetkittäin äärimmäisiä vitutuksen hetkiä. Meidän ammatissamme ne vain ovat monesti mielenkiintoisia - jopa kirjoittamisen arvoisia. Teidän valintanne siis on laitanko kirjoitushanskat naulaan vai huudanko patoutumani tänne.

Viime yönä vitutti kainaloon pistävä tissiliivin irronnut kaarituki. Vaihdanko alaa?

Sori Turku...

2007-03-10T06:27:00.000+02:00

Laitetaan nyt jotain juttua pitkästä aikaa, vaikka nyt juuri ei oikein juttu luista. Perjantai-yö oli oikein mukava. Ainoastaan yksi veemäinen asiakas ja sekin turkulainen (sori Turku...) Kyseessä oli ainoa kyyti, jonka hain Keskustorin tolpalta illan aikana, enkä sinne sitten enää palannutkaan. Ko. tolpalta saa liian usein kyytiinsä hankalia ihmisiä. Tämä kyseinen akka hermostui, kun kielsin seurueeseen kuuluvaa henkilöä tuomasta limumukia autoon. Sain kuulla illan älykkäimman kommentin (kuvittele Turun murre, en osaa matkia): "Täällä on ihan törkee taksijono ja sä urputat jostain hiton mukista!" Logiikan kukkanen.

Kun Turku-linjalle lähdettiin kerrotaan vielä yksi heitto, joka oli viikko sitten tiputtaa minut penkiltä. Kyydissäni oli entinen myyntitykki, joka oli 90-luvulla työkseen juottanut (mies)seurueen jos toisenkin. Toki piti olla viihdykettä ja naisia ja kaikki ravintolat kierrettiin. Seurahuone sai kovan arvion: "Voi tsiisus, se oli hirvee paikka! Aivan kauhee! Sieltä tyypit sai, vaikka puhuvat Turun murretta."

Sori Turku vielä kerran. Oikeesti kiva paikka.

Vittumaishta kyytiä

2007-02-25T16:34:00.000+02:00

"Miksh te takshikushkit ootte aina niinh vittumaishia?" Nainen ystävineen oli istunut takapenkillä ystävineen noin 10 sekuntia ennen kysymyksen esittämistä. "Vai sellasia me ollaan...", mumisin partaani ja tunnelmani muuttui kyllä välittömästi ihan oikeasti vittuuntuneeksi. Tiesin, ettei suunsoitto jäänyt siihen.

Matka jatkui rauhallisissa merkeissä, kunnes puoli kilometriä ennen määränpäätä alkoi rähäkkä: "Mitä vitun reittiä shä oikein ajat! Siish shä kierrät jotain ihme reittiä! Kushetusta! Mishä vitusha me oikein ollaan?" "Ja mitähän vitun reittiä itse ajaisit? Tänne on tasan yksi reitti keskustasta ja sitä on ajettu koko ajan!"

Naisen ystävä, joka oli ollut hiljaa koko matkan, yritti rauhoitella pillastunutta kaveriaan. Olimme hetkessä perillä, jolloin raivotar hyppäsi välittömästi kyydistä ja jätti ystävänsä hoitamaan maksun.

Missä helvetissä sikiää noita ihmisiä, jotka ovat kuin itse piruja asiakaspalvelutilanteissa ja kuvittelevat silti saavansa kuninkaallista kohtelua? Siis riippumatta siitä, ovatko kännissä vai eivät. Tai siitä, onko heillä rahaa vai ei... Hyvin nuo kyllä osaavat taktikoida näin 20 asteen pakkasella. Pahimmat herjat heitetään vasta 300 metriä ennen kotiporttia.

Meedio

2007-02-22T20:10:00.000+02:00

Viime yönä istuin taksissa vaihteeksi asiakkaan ominaisuudessa. Olin takapenkillä puhumattomana, kuten yleensäkin kyytiläisenä ollessani. Tarkkailin kuitenkin kuskin toimia ja huomasin hänen tutkivan, kannattaako hänen lähteä lentokentälle viimeistä yökonetta vastaan. Tarkistin nopeasti kännykästä lentoaikataulut ja hymyilin jo tässä vaiheessa itsekseni. Perillä maksoin kyydin ja annoin pienen tipin. Kuskin jo hyvästellessä minua, laukaisin tiedotukseni:

NR: "Se yölento on sitten 20 minuuttia myöhässä."
Kuski: "Joo, tuohon datalle tulikin... MISTÄ sä tiesit?!!"
NR: "Mä oon meedio. Moro!"

Edit: Kerroin tuon tapauksen eräälle hieman hmm... omaperäiselle kolleegalle. Ainut kommentti kertomukseeni oli: "Ai se kone oli 20 minuuttia myöhässä, just just..."

Etuoikeutetut

2007-02-14T15:15:00.000+02:00

Liikenteessä on autoilijoita, joita kutsun "etuoikeutetuiksi". Enkä nyt tarkoita tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevia. Tarkoitan autoilijoita, jotka tulevat jostakin kolmion takaa suoraan eteesi. Merkille pantavaa näissä autoissa on se, että ne kääntyvät viimeistään puolen kilometrin päässä pois edestäsi. Se, miten törkeästi auto kiilaa eteesi, on suoraan verrannollista siihen, miten nopeasti auto kääntyy pois edestäsi. Ikään kuin kiilaaminen olisi jotenkin sallittavampaa, kun "en minä tässä edessä ole kuitenkaan kovin pitkään".

Samaan kastiin kuuluu tietty taksin asiakasryhmä. Yleensä kyseessä on isompi porukka, pikkuautoon halutaan änkeä viiden porukalla. Ja mitä lyhyempi matka, sitä vaativampaa touhua:

-"Laita nyt sitä poppia isommalle!"
-"Radio Rock!"
-"Vittu, kovemmalle!"
-"Minkä vitun takia täällä ei saa muka polttaa?!"
-"Totta vitussa mä saan syödä pizzani täällä! Sinähän kuski siivoot, jos jotain tippuu!"
-"Laita se mittari jo kiinni, viimekskin päästiin tää matka X eurolla!"

Oikeasti, joskus kaikki tuo tapahtuu 800 metrin matkalla...